28. kagyu monlam -rukoustapahtuma

30. kagyu monlam -rukoustapahtuma

21.12.2012 – 1.1.2013 Bodhgaya, Intia

Julkaisuoikeudet © Pal Nyammay Kagyupay Sangha Monlam Chenmo. Images courtesy of PNKSMC.

Englanninkieliset sivut osoitteessa www.kagyumonlam.org

Schedule for Next Kagyu Monlams

Live Webcast & Schedule

Monlam Schedule

Prayer Book

30.kagyu monlam järjestetään 21.12.2012 – 1.1.2013 Bodhgayassa Intiassa. Gyalwang Karmapan ja korkea-arvoisten lamojen johdolla. Rukoustapahtumaan kerääntyy vuosittain tuhansia munkkeja, nunnia ja maallikko-oppilaita ympäri maailmaa toivoen, että buddhien ja bodhisattvojen viisaus, myötätunto ja voima koskettaisivat kaikkia olentoja.

Gyalwang Karmapa opettaa Monlamin aikana Je Tsongkhapan teoksesta Polun kolme aspektia (tiibetiksi lam tso nam sum) ensimmäisen Jamgön Kongtrulin kommentaarin mukaan. Teos edustaa Buddhan opetusten ydintä, jossa on ohjeita turvautumisesta ja bodhimielen kehittämisestä.

Hänen pyhyytensä Karmapa kommentoi mahamudran alkuharjoituksia, mm. Vajrasattva-harjoitusta ensimmäisen Jamgon Kongtrulin teoksesta The Torch of Certainty (tiibetiksi Chak chen nge dön drön me). Opetuksiin sisältyy meditaatioharjoituksia.

Tiistaina 25.12. Gyalwang Karmapa antaa Vajrasattva-initiaation Marpan perinteen mukaan. Lisäksi hän antaa lyhyitä eri rukouksia koskevia opetuksia monlamin kuluessa. Tällä kertaa rukousjuhlan teemana on Jamgön Kongtrul -perinteen muistaminen ja sen kunniaksi järjestetään erityinen juhla 29.–30.12. Neljäs Jamgon Kongtrul (s.1995) opettaa rukoustekstistä Kutsun gurua kaukaa.

Kuten muinakin vuosina monlamissa rukoillaan Tiibetin hyvinvoinnin puolesta ja Buddhan opetusten kokoelma, Kangyur, luetaan ääneen. 16 Arhatin rituaali, Lääkäribuddhan puja, rukoukset Guru Rinpochelle ja Taralle kuuluvat myös ohjelmaan. Kuolleiden puolesta järjestetään tulipuja Akshobyan mandalarituaalin yhteydessä. Monlamin loppupuolella on perinteinen almukulkue, gurupuja sutraperinteen mukaan ja jaetaan siunattua ruokaa (tiibetiksi tsok). Kaunis valon juhla lamppurukouksineen (marme monlam) päättää tapahtuman 1.1.2013.

Hänen pyhyytensä Karmapa avaa sisäänkäynnin munkkien telttakylään Jamgon Rinpochen ja Gyaltsab Rinpochen avustuksella.

Telttamajoitus on järjestetty suuren liikkuvan leirin kunniaksi, joka toimi Karmapoiden toiminnan keskipisteenä 1300-1500 -luvuilla Tiibetissä.

Karmapan myötävaikutus Tiibetin taiteeseen, kulttuuriin ja historiaan:

SUURI LEIRI, KARMA GARCHEN

Lähteet / Sources: Kagyu Monlam Chenmo, Karmapa900

Buddhien ja bodhisattvojen yhteinen tavoite on olla olennoille hyödyksi, heidän toimintatapansa vaihtelevat. Karmapa on sanonut, että hänen tapansa auttaa on estää olentoja joutumasta alempiin maailmoihin siten että he näkevät hänen kasvonsa ja kuulevat hänen äänensä. Siksi Karmapat ovat aina pyrkineet matkustamaan paljon. Useat Kiinan hallitsijat ovat eri aikoina pyytäneet Karmapaa hoviinsa asumaan, mutta hän on korkeintaan tehnyt opetusvierailuja ja kieltäytynyt jäämästä yhteen paikkaan.

Kolme ensimmäistä Karmapaa matkusti vain pienehkö seurue mukanaan. Toisella Karmapalla, Karma Pakshilla, oli joskus iso joukko ihmisiä seurueena, mutta nimitystä Suuri leiri ei vielä käytetty. Neljäs Karmapa Rolpe Dorje (1340 – 1383) oli matkalla kotiin Itä-Tiibetin halki vierailtuaan Mongolian hallitsijan hovissa, kun hänen maineensa veti paikalla valtavat väkijoukot. Silloin yhden henkilön henkilökohtaiset tapaamiset Karmapan kanssa jouduttiin rajoittamaan yhteen kuukaudessa ja Rolpe Dorje sai ajatuksen järjestää väkijoukko leirin muotoon.

Gyalwang Karmapat liikkuivat siitä lähtien 300 vuoden ajan vapaasti Tiibetin suurilla tasangoilla mukanaan suuri dharmanharjoittajien yhteisö,”Karmapan suuri leiri”, tiibetiksi Karme garchen. Suuri leiri piti esikuvanaan Buddhan tapaa kulkea kerjäläisenä ympäri Pohjois-Intiaa dharmaa opettaen — ja sovelsi käytäntöä harvaanasutussa Tiibetissä.

Seuraajien joukossa oli niitä, jotka tarjosivat Karmapalle ”sekä päänsä että ruumiinsa”. Ilmaisu tarkoitti, että he antoivat kaiken omaisuutensa ruumista myöten Karmapalle, joka oli sen jälkeen vastuussa ja huolehti heistä. Koska näillä oppilailla ei ollut muuta majapaikkaa, he seurasivat Karmapaa Tsurphun luostariin ja leiriytyivät sinne telttoihin. Telttameri ulottui luostarista Dowo-joen haaraan, missä on Mahakala-kalliomaalaus.

4. – 9. Karmapa viettivät suurimman osan aikuisiästään liikkeellä, siirtyen paikasta toiseen sen mukaan, missä he katsoivat olevan parhaat mahdollisuudet olla muille hyödyksi, samalla kun he poikkesivat suurissa luostareissa matkansa varrella.

Tämä Suuren leirin ainutlaatuinen instituutio antoi Karmapoille mahdollisuuden valita liikkumisen tai paikallaan olon olosuhteiden mukaan. Toisin kuin tavallisessa leirissä, tärkeää ei ollut se, mitä paikka tarjosi leiriläisille, vaan se, mitä he voivat tarjota paikalle, olihan Suuri leiri tehokas keino tavoittaa ne, jotka olivat dharman suhteen vastaanottavaisia.

Matkustaessaan perinteen suuren johtohahmon, Gyalwang Karmapan seurassa, leiriläiset opiskelivat ja harjoittivat dharmaa ahkerasti. Kukoistuksensa aikana Suureen leiriin kuului täysimittainen filosofinen opinahjo eli shedra ja vajrayanan oppilaitos. Joukko retriittiläisiä (chog dra) kulki leirin mukana harjoittaen intensiivistä mietiskelyä omissa teltoissaan. Parhaimmillaan retriittiläisiä oli leirissä 500. Karmapat kirjoittivat leiriaikoinaan suuren määrän filosofisia teoksia ja meditaation ohjekirjoja.

Tiibetin syvälle juurtunut paimentolaiskulttuuri edesauttoi Suurta leiriä huoltotehtävissä, kun matka taittui läpi Tiibetin korkeiden vuoristosolien ja laaksojen. Silloinkin, kun Gyalwang Karmapa oli jonkin paikallisen luostarin vieraana, Suuri leiri majoitti lähistölle seurueen, niin ettei isäntien taakka käynyt ylivoimaiseksi.

Leirin liikuteltavuus ja omavaraisuus tekivät siitä joustavan ja spontaanin. Kun 7. Karmapa pani alulle kagyu monlam chenmon rukousjuhla-perinteen, tapahtumaa ei pidetty yhdessä kiinteässä paikassa, niin kuin nykyisin Bodhgayassa, vaan juuri siellä, mihin Suuri leiri kulloinkin oli pystytetty monlamin vuotuisen pitohetken koittaessa.

Suuri leiri ei ollut pelkästään valtava liikkuva luostari; se muodosti kulttuuri-instituution. Jokaisen, joka toimi leirissä jossain tehtävässä, vaikka vain kantajana, tuli olla suorittanut dharmaharjoituksen vähimmäisvaatimukset, esimerkiksi tietyn määrän mantroja. Laajemmin katsottuna Suuri leiri tuli kuuluisaksi tiukasta ohjesäännöstä, jota 30 täysipäiväistä kurinpitäjää valvoi.

On uskomatonta, että Suuren leirin sääntöihin kuului lihansyöntikielto, sillä liha on tärkeä elintarvike paimentolaisille Tiibetin kuivalla tasangolla. Leirin alkuunpanijasta, 4. Karmapasta aina 10. Karmapaan, jonka aikana mongoliarmeija tuhosi sen, Suuressa leirissä noudatettiin pelkästään kasvisruokavaliota. 300 vuoden ajan oli tiukasti kiellettyä tuoda lihaa edes leirin alueelle, ja siitä syystä sitä kutsuttiinkin "valkoisen liemen buddhadharmaksi". "Valkoinen" merkitsi, että lihaa ei käytetty.

Suuressa leirissä kukoistivat oppineisuus ja maalaustaide sekä mm. kalligrafia ja metallurgia. Jos tarkastellaan taidetta, jota Suuri leiri tuotti, on selvää, että se tarjosi suotuisan ympäristön lennokkaalle mielikuvitukselle. Karma kagyu -linja arvosti taiteellista ilmaisua muutenkin korkealle, mutta Suuri leiri soi luovuudelle erityisen hedelmällisen maaperän. Ilmeisesti siellä oli liikkuvia ateljee-tiloja, sillä eräs kolmesta tiibetiläisestä pääasiallisesta maalaustyylistä syntyi siellä. Se sai nimekseen Karmapan leirityyli, karma gadri.

Niinä kolmena vuosisatana kun Suuri leiri kukoisti, se toimi erittäin elävänä ja tehokkaana paikkana taiteen tuotannolle, oppineisuudelle ja mikä tärkeintä, henkiselle oivallukselle. Sen ainutlaatuinen muoto versoi buddhalaisesta dagpo kagyu -perinteestä, joka yhdisti kadampa-ohjeet maallisten asioiden hylkäämisestä ja bodhichittan oikeasta motivaatiosta mahamudra-harjoituksen tuoreeseen spontaanisuuteen.

Neljäs Karmapa Rolpe Dorje perusti Suuren leirin 1400-luvulla. Se oli suurimmillaan 7. Karmapan, Chödrak Gyatson (1451–1506) aikana, jolloin mukana oli 10,000 ihmistä - munkkeja, nunnia, maaillikkoharjoittajia, nuoria ja vanhoja. Jakit, hevoset, aasit ja muut eläimet olivat myös osa leiriä. Sanonta kuului, että mitä Tiibetistä löytyy, se löytyy myös Garchenin leiristä. Leirin johtajana oli tavallisesti voimakas munkki, mutta toisinaan myös joku leiriin saapunut ihailtu nainen sai johtotehtävän. Eräs heistä oli Wangchuk Kyimo.

8. Karmapan, Mikyö Dorjen aikana leiri pieneni paremmin hallittaviin mittoihin. 1600-luvulla 10. Karmapan aikana Mongolian ja Tiibetin yhdistetty armeija hyökkäsi leiriin. Yli 6000 munkkia ja nunnaa tapettiin. Karmapa onnistui juuri ja juuri pakenemaan jalkapatikassa ja eli sen jälkeen maanpaossa. Suuren leirin tuhoutumisen jälkeen seuraavat Karmapat ovat asuneet Tsurphun luostarissa. Vasta 15. Karmapa sai luvan matkustaa pienen joukon saattamana. 16. Karmapa oli saman säännön alainen ja häntä saattoi vain pieni joukko matkoilla Itä-Tiibetin luostareissa Palpungissa, Pangphukissa, Pukjessa ja muualla. Nykyinen, 17. Karmapa asui Tsurphussa vuoteen 2000, kunnes hän pakeni Tiibetistä.

Siitä lähtien, kun 1. Karmapa loi tunnistettujen jälleensyntymien perinteen, aina liikkuvasta leiristä nykyajan tapaan välittää dharmaopetuksia suorina lähetyksinä internetissä, Karmapat ovat johdonmukaisesti etsineet tapoja pitää yhteyttä oppilaisiinsa ja huolehtia heistä. Satojen vuosien ajan Suuri leiri palveli ihanteellisena keinona, jolla Karmapa tavoitti oppilaansa, missä he sitten olivatkin, ja ulotti toimintansa uusille alueille. Yhden paikan sitomatta Suuri leiri ilmensi Karmapoille tyypillistä rajoittamatonta toimintaa olentojen hyväksi.

17. Gyalwang Karmapa johtaa seremonioita.

Kagyu monlamiin on saapunut 6000 munkkia ja nunnaa ja 4000 maallikkoharjoittajaa.

Sangha matkalla aikaiseen aamuseremoniaan bodhipuun juurelle.

Bodhipuu, jonka alla Buddha valaistui yli 2500 vuotta sitten.

Kun lämpötila laski epätavallisen alas, Gyalwang Karmapa osti yli 1000 peitettä Biharin koditomille.

Neljäs Jamgon Kongtrul Rinpoche, Lodro Chokyi Nyima, antoi ensimmäisen virallisen opetuspuheensa osana Jamgon Kongtrulin perinnettä kunnioittavia juhlallisuuksia.

Seuraavat viisi kagyu monlam -tapahtumaa järjestetään Bodhgayassa 2014-2018.

Schedule for Next Kagyu Monlams

Prayer Book

Videos

Marme Monlam

Sacred Dance of King Gesar

About Jamgon Kongtrul Lineage

Education at Kagyu Shedras

About Ganachakra

About the teachings

HH Karmapa arriving in Bodhgaya Nov 10

At Mahabodhi Temple

Teachings

Three Primary Elements - video teaching by Gyalwang Karmapa
Summary of the teachings on Three Primary Elements of the Path: Part 1 Part 2 Part 3 Part 4 Part 5 (1–4 include videos)
Summary of the teachings on The Torch of Certainty: Part 1 Part 2 Part 3 Part 4 include videos
Calling the Lama from Afar, teaching by Jamgon Kongtrul Rinpoche
Report of Jamgon Rinpoche's talk & full translation
The Nature of Mind, commentary on teaching given to international students by Gyalwang Karmapa & video