Akshobya (tiib. Sangye Mikyopa, 'muuttumaton buddha')

Bodhisattvan tehtävänä on kehittää itsessään viisi valaistunutta ominaisuutta. Näitä ominaisuuksia kuvataan viiden buddhaperheen avulla. Buddhaperheitä edustavat dhyanibuddhat eli meditatiiviset buddhat. Ne ovat sambhogakaya-buddhia.

Vaikka buddhien hyvät ominaisuudet, nämä viisi viisautta, ovat kaikissa olennoissa, ne ovat viiden ristiriitaisen tunteen (sanskritiksi klesha) peitossa. Jotta oppisi kehittämään viittä viisautta, täytyy ensin ymmärtää enemmän ristiriitaisista tunteista, joihin kuuluvat viha, ylpeys, halu, kateus ja tietämättömyys.

Ensimmäinen niistä, viha, vaikuttaa usein voimakkaimmalta tunteelta. Se syntyy tilanteessa. jossa kohtaa jotakin vastenmielistä. Tunteena se vahingoittaa itseä ja usein myös muita, se johtaa konflikteihin tässä elämässä ja kuoleman jälkeen on vaara, että syntyy alemmissa maailmoissa. Se synnyttää huonoa karmaa ja voi viedä helvetin kärsimyksiin. Jotta vihan seuraukset välttäisi, täytyy päästä eroon vihan tunteesta.

Kun vihaa puhdistetaan pois vajrayana-menetelmillä, oivalletaan vähitellen peilinkaltainen viisaus. Ilmiöt ilmenevät aivan kuin katselisi itseään peilistä - se tarkoittaa, että eroa itsen ja muiden välillä ei ole ja kaikki on toisistaan riippuvaista. Kun se oivalletaan, viha poistuu automaattisesti. Buddha Akshobya edustaa peilinkaltaista viisautta. Akshobyan toiminta rauhoittaa tunteet ja tyynnyttää kärsimyksen, surun ja sairaudet. Häntä kuvataan sanalla liikkumaton tai muuttumaton, sillä vihan leiskuessa ystävät muuttuvat vihollisiksi, kun taas vihan poistuttua vallitsee vakaa rauhan tila.

Ratnasambhava (tiib. Sangye Rinchenjugne, 'buddha hyvyyden lähde')

Heti synnyttyämme meille tulee tunne siitä, että olemme muista erillisiä. Erillisyyden tunne johtaa ylpeyden tunteeseen, kun alkaa ajatella olevansa parempi kuin ne, joiden asiat ovat huonommin kuin itsellä. Niin kauan kuin ajattelee niin, ei voi oppia muilta. Ylpeä ihminen puhkuu kuin pallo, joka on puhallettu täpötäyteen ilmaa. "Ylpeyden pallon päälle ei mikään hyvä ominaisuus kiinnity."

Jotta ylpeyden voisi poistaa, täytyy päästää irti egoon takertumisesta, sitten tasa-arvon viisaus astuu esiin. Se yhdistetään Buddha Ratnasambhavaan, joka edustaa oppimisen ja kaiken hyvän vastaanottamisen kykyä. Ilman ylpeyttä on avoin ja voi ottaa vastaan oivallukseen liittyvät arvokkaat ominaisuudet.

Buddha Ratnasambhava on keltainen, kullanvärinen. Väri kuvaa kaikkea arvokasta ja lisäksi Ratnasambhava pitelee kaikki toiveet täyttävää jalokiveä vasemmassa kädessään. Oikea käsi on korkeimman anteliaisuuden mudrassa.

Hänen valtaistuintaan kannattelee kahdeksan hevosta, joilla on neljä "ihmeitä tekevien voimien jalkaa". Hevonen on otettu symboliksi, koska sen avulla voi entisinä aikoina liikkua kaikkialla nopeasti ja esteettä. Ilmansuunta on etelä.

Amitabha (tiib. Sangye Öpame, 'rajattoman valon buddha')

Halu vie ajatukset mennessään, häiritsee keskittymistä muihin asioihin ja tekee mielen levottomaksi. Se lisää kiirettä, kun täytyy ponnistella saadakseen haluamansa asiat. Halun kohteen saavuttaminen ei koskaan tuo lopullista onnea, vaan himoitsemme yhä enemmän ja aina vain parempaa. Aina on myös olemassa uhka, että se, mitä on saavutettu, menetetään ja näin haluaminen johtaa vähitellen turhautumiseen, kun ponnistelu ei tuota pysyvää tyydytystä.

Kun halu poistuu, sen sijalle tulee erotteleva viisaus. Tämän viisauden avulla ymmärtää jokaista elävää olentoa ja arvostaa kaikkien ominaisuuksia, empatian kyky kasvaa. Erotteleva viisaus näkee asiat sellaisina kuin ne ovat ilman ennakkoluuloja.

Sellainen tietoisuus on mielen rajatonta kirkkautta ilman minkäänlaisia väärinkäsityksiä, siksi Amitabhaa kutsutaan rajattoman valon buddhaksi. Yksinkertainen esimerkki voisi olla ehjä lamppu verrattuna rikkinäiseen. Ehjän lampun valossa pimeässä huoneessa olevat esineet nähdään selvästi ja erotetaan kaikki yksityiskohdat.

Erottelevan viisauden valossa tyytymättömyys ja yhä parempien asioiden haluaminen lakkaa, ja oivallus on niin voimakas, että kaikki ikään kuin magnetisoituu ja tarpeet täyttyvät itsestään.

Amogasiddhi (tiib. Sangye Donyödrupa, 'kaikkea hyödyllistä tekevä buddha')

Kateus estää omaa hyvinvointia ja sen myötä kateus vain kasvaa. Se on syy, miksi kaiken saavuttava viisaus syntyy poistamalla kateus. Niin kauan kuin asenteemme on kateellinen, henkilökohtaisen menestyksen tiellä (olivatpa tavoitteet aineellisia tai henkisiä) on monia esteitä. Kateus on heikkouksista kauhein: se ei salli onnea muille. Siksi Buddha Amogasiddhin toiminta on raivoisaa: hän raivaa esteet päättäväisesti menestyksen tieltä ja saa samalla luonteemme kypsymään. Hänen toimintansa täyttää kaikki hyödylliset päämäärät. Lisäksi hän poistaa elämässä eteen tulevia tavallisia esteitä, kuten sairauksia.

Amogasiddhi pitelee kaksoisvajraa vasemmassa kädessä, se kuvaa sitä, että hänen toimintansa ulottuu kaikkiin ilmansuuntiin. Hänen oikea kätensä on suojelevassa asennossa, sillä hän suojelee kaikkia eläviä olentoja peloilta, onnettomuuksilta ja kielteisiltä vaikutuksilta.

Hän on vihreä - väri, joka syntyy sekoittamalla muita värejä. Se kuvaa hänen toimintansa monipuolisuutta. Amogasiddhissä  ruumiillistuva kaiken toiminnan täyttävä viisaus saavutetaan puhdistamalla viisi aistitajuntaa. Hänen ilmansuuntansa on pohjoinen ja valtaistuinta kannattelee kahdeksan myyttistä shang-shang lintua eli garudaa. Shang-shang linnulla on ihmisen keho, linnun siivet ja päässä sarvet. Sanotan että sen äänen kuuleminen täyttää kaikki toiveet ja siksi se edustaa tavoitteet saavuttavaa Amogasiddhiä.

Vairochana

(tiib. Sangye Namparnangse, 'kaikesta ilmentyneestä täydellisen tiedon omaava buddha')

Tietämättömyys tarkoittaa sitä, että ei osaa tehdä eroa hyvän ja pahan välillä, ei erota suhteellista ja lopullista totuutta toisistaan, eikä oivalla korkeinta dharmataa. Tietämättömyys on ristiriitaisten tunteiden alkujuuri, sillä sen pimentäessä näkökentän arvioimme asioita väärin.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, että luulee olevansa muista erillinen minä. Kun tuntuma minästä on syntynyt, alkaa pelätä sen puolesta ja ryhtyy taisteluun uhkia vastaan. Todellisuudessa minä on yhtä todellinen kuin käärme, joka tarkemmin katsottuna paljastuu köydeksi. Niin kauan kuin luulee köyttä käärmeeksi, pelkää oikeasti, mutta heti kun asian oikea laita selviää, pelko häviää.

 Tietämättömyys saa aikaan vihan ja se saa aikaan myös ylpeyden, kateuden ja halun. Kun tietämättömyys hälvenee, kaiken oivaltava tyhjyyden viisaus sarastaa. Tyhjyys tarkoittaa tässä korkeinta oivallusta, dharmataa. Tähän asti tietämättömyys on estänyt meitä näkemästä asioita sellaisina kuin todella ne ovat, koska itsen harha on johtanut itsekkäisiin tekoihin.