|
Sanasto A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
Abhidharma. Buddhan opetukset jaetaan kolmeen "koriin" (tripitaka): sutriin, vinayaan ja abhidharmaan, joka analysoi ilmiöitä. Abhisheka (tiib. wang). Voimansiirto, valtuutus, initiaatio. Oikeuttaa harjoittamaan vajrayana-opetuksia; tantristen harjoitusten välttämätön edellytys. Linkki Absoluuttinen totuus (tiib. dondam). Olemassaolon todellisuudesta on kaksi näkemystä, absoluuttinen ja suhteellinen. Suhteellinen totuus on se, miltä asiat valaistumattomasta olennosta vaikuttavat: ne ovat dualistisia (kokija ja koettu, minä ja sinä jne.). Absoluuttinen totuus on se, miten asiat todella ovat: ei-dualistisia ("tyhjiä itsestä"). Aggregaatit, viisi (skrt. skandha, tiib. phung po nga). Kirjaimellisesti "kasat". Se mitä kutsumme itseksi, koostuu viidestä aggregaatista. Kun tietty kohde havaitaan, siihen liittyy viisi tekijää. Ensin on muoto, johon tässä kuuluu myös ääni, haju, maku ja tuntoaistimus. Toiseksi seuraa tuntemus, joka voi olla miellyttävä, epämiellyttävä tai neutraali. Kolmas aggregaatti on erottelukyky. Erottelemme yksityiskohtia siitä mitä havaitsemme, kohde voi olla esim. punainen tai valkoinen. Neljäntenä ovat ajatukset eli mielen liikkeet. Toinen ja kolmas aggregaatti sisältyvät neljänteen. Viidentenä on tajunta, jossa on kuusi osaa: viisi aistitajuntaa sekä ajatustajunta. Linkki Aistimaailma eli halun maailma sisältää kuusi jumalten maailmojen luokkaa, puolijumalat, ihmiset, eläimet, nälkäiset henget ja helvettiolennot. Linkki Aioni ks. kalpa Akanistha (tiib. Og min). "Ylittämätön". Kymmenennen tason bodhisattvojen puhdas maailma, paikka missä valaistutaan. Linkki Akshobya (tiib. Mikyopa). Mielen mandala esitetään viitenä perheenä: buddhaperhe, vajraperhe, lootusperhe, jalokiviperhe ja karmaperhe. Akshobya on vajraperheen sambhogakaya-buddha. Linkki Alayavijnana (tiib. kün shi nam she). Cittamatra-koulukunnan mukaan tämä on kahdeksas tajunta, perustajunta, jossa tekojen karmiset siemenet säilyvät, kunnes olosuhteet ovat sopivat tulosten ilmenemiseen. Alemmat maailmat. Syntymä samsariseen tilaan helvettiolentona, nälkäisenä henkenä tai eläimenä. Linkki Alttarilahjat. Linkki Amitabha (tiib. Öpame). "Rajattoman valon buddha". Kuvataan yleensä oranssinpunaisena. Mielen mandala esitetään viitenä perheenä: buddhaperhe, vajraperhe, lootusperhe, jalokiviperhe ja karmaperhe. Amitabha on lootusperheen sambhogakaya-buddha. Amitabhan buddhakenttä on Sukhavatin puhdas maa (tiib. Dewachen). Linkki 1 Linkki 2 Amitayus. Buddha Amitabhan sambhogakayamuoto. Pitkän iän buddha. Amogasiddhi (tiib. Donyödrupa). Mielen mandala esitetään viitenä perheenä: buddhaperhe, vajraperhe, lootusperhe, jalokiviperhe ja karmaperhe. Amogasiddhi on karmaperheen sambhogakaya-buddha. Linkki Amrita (tiib. dütsi). Siunattua lääkeainesta, joka voi auttaa hengellisessä tai fyysisessä paranemisessa. Ansion kertymä. Hyvän tekeminen antaa voimaa edetä henkisellä tiellä. Kerämme ansioita, jotta meillä olisi enemmän annettavaa muille. Anteliaisuus, uhraaminen, mantrojen lausuminen, visualisaatiot ym. kasvattavat ansioita. Ks. ansion omistaminen muille. Anuttarajoogatantra (tiib. nal jor la na me pay ju). Vajrayanassa on neljä tasoa ja Anuttarayoga tantra on niistä korkein. Se sisältää Guhyasamaja, Chakrasamvara, Hevajra ja Kalachakra tantrat. Arhat. "Vapaa neljästä kiusauksesta (marasta)." Hinayana-polun korkein taso. Linkki Arura. Hedelmää tuottava kasvi tai yrtti, joka legendan mukaan parantaa kaikki sairaudet. Asioiden toisistaan riippuva alkuperä. Ks. Kaksitoista toisistaan riippuvaa rengasta Asteittainen tie. Valaistumista kohti johtava tie, johon kuuluu luopuminen, valaistunut motiivi eli bodhicitta ja tyhjyyden oikea ymmärtäminen (viisaus). Atisha (982-1055 jKr). Buddhalainen oppinut, joka tuli Intiasta Nalandan luostariyliopistosta Tiibetiin kuninkaan kutsusta paikatakseen Langdarman aiheuttaman hävityksen. Auttoi perustamaan Kadampa-perinteen. Linkki Avainohjeet. Ohjekirjan avain on päättelyketjussa. Kun näkee, miten asia on johdateltu, voi erottaa opetuksen muodon ja sisällön toisistaan. Avainohjeet herättävät harjoittajassa kokemuksen siitä todellisuudesta, josta teksti puhuu. Jos avainohjeita noudattaa, henkilökohtainen muutos – kärsimyksestä vapautuminen – tapahtuu. Avalokiteshvara (tiib. Chenrezig tai Chenrezik). Bodhisattva, jossa ruumiillistuu kaikkien Buddhien myötätunto. Kuvataan pitelemässä toiveet täyttävää jalokiveä rukousasennossa olevissa käsissä. Yksi kahdeksasta pääbodhisattvasta. Tähän bodhisattvaan liitetty mantra, om mani peme hung, tunnetaan mantrojen kuninkaana. Linkki Ayatanat. Havainnon osatekijät. Viisi aistia ja kuudentena ajatukset, aistien kuusi kohdetta ja kuusi aistitajuntaa muodostavat 18 havainnon osatekijää. Bardo (tiib.). Välitila; erityisesti aika elämän päättymisestä seuraavan jällensyntymän alkuun. Kuusi välitilaa ovat syntymä, unet, meditaatio, hetki ennen kuolemaa, dharmatan bardo (kirkkaan valon kokemus) ja tulemisen bardo (sikiäminen). Linkki Bardo Thodol. Tiibetiläinen kuolleidenkirja kuvaa yksityiskohtaisesti mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja miten vapautua bardossa. Se voidaan lukea kuolleelle. Linkki 1 Linkki 2 Bhumi. Bodhisattvataso, kirjaimellisesti "perusta". Jokainen bhumi on perusta seuraavan bodhisattvatason saavuttamiseen ja jokaisella tasolla bodhisattvan voima ja viisaus kasvavat. Bikkhu (tiib. gelong). Täysin vihitty munkki. Bikkhuni (tiib. gelongma). Täysin vihitty nunna. Bindu (tiib. tigle). Elämänvoiman pisara tai psyykkisen energian keskittymä. Vajrayana-harjoituksissa usein visualisoituja kohteita. Ks. Kanavat, tuulet ja elonaines Bodhicitta (tiib. chang chup chi sem). Kirjaimellisesti valaistumismieli (bodhimieli). On kahdenlaista bodhicittaa: absoluuttinen bodhicitta on kokonaan valaistunut mieli, joka näkee ilmiöiden tyhjyyden ja suhteellinen bodhicitta on pyrkimys harjoittaa kuutta paramitaa ja vapauttaa kaikki olennot samsaran kärsimyksestä. Linkki Bodhisattva (tiib. chang chup sem pa). "Sankarillinen mieli". Bodhi tarkoittaa kukoistavaa tai valaistunutta ja sattva on sankarillinen mieli, ts. "hän, joka toteuttaa valaistumismieltä". Myös yksilö, joka on sitoutunut mahayana-polun myötätuntoon ja harjoittaa kuutta paramitaa saavuttaakseen buddhuuden, jotta hän voisi vapauttaa kaikki olennot samsarasta. Bodhisattva voi olla fyysisesti läsnä meidän maailmassamme tai asua hienommilla ilmentymisen tasoilla sambhogakaya-muodossa. Ks. bodhicitta. Bodhisattvatasot (skrt. bhumi, tiib. sa). Tasot, jotka bodhisattva käy läpi saavuttaakseen valaistumisen. Sutraperinteessä erotetaan kymmenen tasoa ja tantraperinteessä kolmetoista. Kymmenen bodhisattvatasoa ovat
Bodhisattva-vala. Pyrkimys saavuttaa valaistuminen, jotta voisi auttaa kaikkia muita olentoja valaistumaan. Linkki Buddha (tiib. sang gye). Yksilö, joka saavuttaa täydellisen valaistumisen, kuten historiallinen Shakyamuni Buddha. Tieto tämän aionin Buddhien lukumäärästä vaihtelee. Yleisin käsitys on, että heitä ilmestyy planeetallamme 1002. Buddha Shakyamuni on neljäs niistä, jotka on nimetty kirjoituksissa, mutta kunakin väliaikana ilmestyi yksi täydellinen Buddha, joka oli vähemmän tunnettu ja täten Buddha Shakyamuni on itse asiassa seitsemäs. Buddhan opetusten perusteella monet olennot ovat saavuttaneet ja voivat saavuttaa buddhuuden, ennen kuin opetukset häviävät. Linkki Buddhakenttä (tiib. sang gye kyi zhing). 1) Joku viiden buddhaperheen maailmoista, joko sambhogakaya- tai nirmanakaya-maailma. 2) Puhdas henkilökohtainen kokemus. Buddhaluonto (tiib. de shegs nying po). Valaistumisen mahdollisuus, kaikkien tuntevien olentojen todellinen luonto. Todiste siitä on, että kukaan ei halua kärsiä ja jokainen haluaisi olla tavalla tai toisella onnellinen. Valaistuminen on mahdollista, koska itsekkyys perustuu harhaan subjektista ja objektista. Kun ego-illuusio häviää, olentojen valaistunut ydin tulee esiin. Sitä kutsutaan nimellä buddhaluonto, sugatagarbha, tathagatagarbha, tyhjyys jne. asiayhteydestä riippuen. Linkki Buddhan kaksitoista tekoa.
Buddhuus (tiib. sang gyas). Täydellinen valaistuminen. Täydellinen oivallus on buddhan ominaisuus ja buddhuus on kaikkien olentojen syntymäoikeus. Buddhan opetuksen mukaan buddhuutta ei saavuteta, se on jo kaikilla, ja kyse on tämän ikuisen täydellisyyden kokemisesta ja toteutumisesta arkielämässä. Bön. Tiibetin vanhin henkinen perinne. Virallisesti viides henkinen koulukunta kagyu-, gelug-, nyingma- ja sakya-koulukuntien ohella. Chakra. Energiakeskusten monimutkainen kuvaus. Chakrasamvara (tiib. Korlo demchog). Keskeinen kagyu-perinteen jidam Vajrajooginin ohella. Chakravartin. Maailmanhallitsija. Linkki Cittamatra. "Vain mieli" -koulukunta. Linkki Chenrezig (tiib.). Ks. Avalokiteshvara. Chöd (tiib.). Kirjaimellisesti "poikki leikkaaminen". Harjoitus, jonka tarkoituksena on katkaista siteet egoon ja itsekkyydestä johtuviin heikkouksiin. Linkki Daka (tiib. khandro). Dakinin miespuolinen vastine. Dakini (tiib. khandroma). Naispuolinen joogi, joka on saavuttanut täysin valaistuneen mielen täyden oivalluksen. Hän saattaa olla ihminen tai mietiskelyjumaluuden täydellisesti valaistuneen mielen ei-inhimillinen ilmentymä. Suojelijoitten feminiininen vastine. Naisellinen energia, jolla on ulkoinen, sisäinen ja salainen merkitys. Linkki Dewachen (tiib.) Ks. Sukhavati Dharani. Tietynlainen mantra, yleensä melko pitkä. Dharma (tiib. chö). Sanalla on kaksi päämerkitystä: ensinnäkin dharmaa on mikä tahansa totuus (esim. että taivas on sininen) ja toiseksi termiä käytetään erityismerkityksessä Buddhan opetus (buddhadharma). Dharmadhatu (tiib. chö ying). Kaikenkattava avaruus ilman alkua, josta kaikki ilmiöt syntyvät. Sanskritinkielinen dharmadhatu tarkoittaa ilmiöiden olemusta ja tiibetiläinen vastine ilmiöiden laajuutta. Useimmiten viitataan tyhjyyteen, joka on ilmiöiden olemus. Dharmakaya (tiib. chö ku). Yksi buddhuuden kolmesta kehosta. Valaistuminen sellaisenaan, joka on viisautta ilman viitekohtia. Ks. kolme kayaa. Dharman pyörä (skrt. dharmachakra). Buddhan opetukset jaetaan kolmelle tasolle. Opetuskierroksia kutsutaan nimellä dharman pyörän kääntäminen. Buddha opetti ensin Neljä jaloa totuutta ja henkilökohtaisen itsen puuttumisesta. Toisella kierroksella opetettiin ilmiöiden tyhjyydestä ja kolmannella mielen kirkkaudesta ja buddhaluonnosta. Dharmansuojelija (skrt. dharmapala, tiib. chö kyong). Buddha, bodhisattva tai voimakas tavallinen olento, jonka tehtävänä on poistaa esteet ja luoda suotuisat olosuhteet dharman harjoitukselle. Dharmata (tiib. chö nyi). Dharmata käännetään usein sanalla "sellaisuus" tai "asioiden todellinen luonto" tai "asiat sellaisina kuin ne ovat". Se on ilmiöt sellaisina kuin ne todella ovat tai sellaisina kuin täysin valaistunut olento ne näkee ilman vääristymiä tai esteitä, joten sitä voi sanoa "todellisuudeksi". Dhyanibuddhat. Viisi miespuolista buddhaa edustaa viittä skandhaa ja viisi naispuolista buddhaa edustaa viittä elementtiä. Miespuoliset buddhat ovat Vairochana, Akshobya, Ratnasambhava, Amitabha ja Amogasiddhi. Naispuoliset buddhat ovat Dhatvishvari, Mamaki, Locana, Pandaravasini ja Samayatara. Linkki Dorje (tiib.). Ks. vajra. Dorje Chang (tiib.). Ks. Vajradhara. Dzogchen (tiib.). Kirjaimellisesti "suuri täydellisyys". Opetukset suhteellisten kulkuneuvojen tuolla puolen. Ensimmäisen kerran ihmisten maailmassa tätä opetti suuri tietäjä Garab Dorje. Elementit. Maa-, vesi-, tuli-, ilma- ja avaruus- / tilaelementti. Linkki Elämän pyörä. Linkki Erityiset alkuharjoitukset. Ks. ngöndro. Esteet. Buddhaluontoa peittävät kahdenlaiset esteet: ristiriitaisten tunteiden (kleshojen) aiheuttamat esteet ja piilevien taipumusten (dualismin) aiheuttamat esteet. Ristiriitaiset tunteet estävät yksilöitä vapauttamasta itseään samsarasta ja piilevät taipumukset estävät hankkimasta oikeaa tietoa ja oivaltamasta totuutta. Geluk(pa). Yksi tiibetinbuddhalaisista pääkoulukunnista, joka tunnetaan keltahattujen perinteenä. Dalai lama on geluk-perinteen johtaja. Pa-liite merkitsee tähän koulukuntaan kuuluvaa dharmanharjoittajaa. Gurujooga (tiib. lamei naljor). Gurua kohtaan tunnetun hartauden harjoitus, joka huipentuu hänen siunauksensa vastaanottamiseen ja oman mielen yhdistämiseen gurun mielen kanssa erottamattomasti. Alkuharjoitusten eli ngöndron viimeinen osa on myös nimeltään guru jooga. Guru (tiib. lama). Oivalluksen saavuttanut opettaja tiibetiläisessä perinteessä. Linkki Guru Rinpoche (tiib.). Ks. Padmasambhava Halun maailma. Aistimaailman jumalten, puolijumalten, ihmisten, eläinten, nälkäisten henkien ja helvettiolentojen maailmat. Linkki Harhanomainen keho (tiib. gyu lu). Visualisaatioharjoituksessa kehon muuntaminen kuolemattomaksi jumaluuden hahmoksi. Myös yksi Naropan kuudesta joogasta. Heruka (tiib. trak thung). Raivoisa miespuolinen jumaluus. Hevajratantra (tiib. kye dorje). Tämä on neljästä joogasta korkeimpaan, anuttarajooga tantraan kuuluva äititantra. Hinayana (tiib. tek pa chung wa). Kirjaimellisesti "pieni kulkuneuvo". Ensimmäinen kolmesta yanasta eli kulkuneuvosta. Se viittaa Buddhan ensimmäisiin opetuksiin, jotka korostivat mielen ja sen hämmennyksen huolellista tarkastelua. Hinayana on Buddhan opetusten perusta ja keskittyy pääasiassa Neljään jaloon totuuteen sekä kahteentoista toisistaan riippuvaan renkaaseen. Tuloksena on harjoittajan vapautuminen omasta kärsimyksestään. Initiaatio. Ks. Abhisheka Isätantra (tiib. pha gyu). Tantroja on kolmenlaisia: isätantra liittyy vihan tunteen muuntamiseen, äititantra liittyy halun muuntamiseen ja ei-kaksinainen tantra liittyy tietämättömyyden muuntamiseen. Jalo kahdeksanosainen polku. Oikea näkemys, oikea ajattelu, oikea puhe, oikea toiminta, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen. Linkki 1, Linkki 2 Ks. myös Viisi väärää elinkeinoa Jidam (tiib.). Ji merkitsee mieltä ja dam on puhdas/erottamaton. Jidam kuvaa harjoittajan herännyttä luontoa tai puhdasta ilmentymää. Tantrista jumaluutta, joka ruumiillistaa buddhuuden ominaisuudet, kutsutaan myös henkilökohtaiseksi mietiskelyjumaluudeksi. Jidamia mietiskellään vajrayanan visualisaatiomenetelmillä. Linkki Jnana (tiib. yeshe). Ikuinen viisaus dualistisen ajattelun ulottumattomissa. Jnanasattva. "Viisausolento". Visualisaatioharjoituksissa käytetty termi. Linkki Jooga. "Luonnollinen olotila”. Joogan harjoittajaa eli joogia luonnehtii se, että hän jättää asiat niiden luonnolliseen tilaan, esim. ei peseydy eikä leikkaa hiuksiaan tai kynsiään. Juuriguru (tiib. tsa way lama). Vajrayanan harjoittajalla voi olla useita erilaisia juuriguruja eli vajramestareita, jotka antavat initiaatioita (wang) ja äänen transmissioita (lung) ja selittävät tantran merkitystä (tri). Lopullinen juuriguru on se mestari, jolta oppilas saa "osoittavat ohjeet" niin, että hän tunnistaa mielen luonnon. Linkki Jälleensyntymä. Jatkuva jälleensyntymien kierto samsaran maailmoissa. Yksilön tajunta ottaa muodon karman mukaisesti, ts. aikaisempien tekojen luomien syiden takia muodostuneissa olosuhteissa. Kadampa. Kadampa-opetukset tulivat Tiibetiin suuren mestarin Atishan mukana. Atisha on kuuluisa siitä, että hän yhdsti mahayana-opetusten kaksi pääsuuntausta: ymmärryksen todellisuudesta (prajna) ja valaistumiseen pyrkivän mielen (bodhimieli). Hänen pääviestinsä liittyi eettiseen käytökseen, epäitsekkääseen uhrautumiseen toisten puolesta, hyveelliseen elämään ja pitäytymiseen puhtaissa mahayana-opetuksissa. Linkki Kagyu(pa) (tiib.). Ka tarkoittaa suullinen ja gyu on perimyslinja. Suullisen perinteen siirto. Yksi neljästä tiibetinbuddhalaisesta pääkoulukunnasta. Marpa perusti sen Tiibetiin ja sen johdossa on hänen pyhyytensä Karmapa. Muut kolme ovat Nyingma, Sakya ja Gelugpa koulukunnat. Pa-liite merkitsee tähän koulukuntaan kuuluvaa dharmanharjoittajaa. Kahdeksan bodhisattvaa. Manjushri, Avalokiteshvara, Vajrapani, Ksitigarbha, Sarvanivaranishkambhi, Akashagarbha, Maitreya ja Samantabhadra. Kahdeksan harjoitusperinnettä Linkki 1 Linkki 2 1. Nyingma ("vanha") Sarma ("uusi"): 2. Kadampa 3. Marpa kagyu 6. Shiche, (mm. chöd-harjoitus) 7. Jonang, (mm. kalachakra-harjoitus) 8. Kolme vajraa Kahdeksan hyväenteistä ainesta. Kotilonkuori, jogurtti, durva-ruoho, vermilion-väriaine, bilva-hedelmä, peili, givam-lääke ja valkoinen sinapinsiemen. Linkki Kahdeksan maallista huolta (dharmaa) (tiib. jik ten chö gysh). Nämä vievät syrjään polulta: nautinto ja tuska, ylistys ja syytös, menetys ja saavutus, kuuluisuus ja häpeä. Englanninkielinen muistisääntö: pleasure and pain, praise and blame, loss and gain, fame and bad name. Kahdeksanportainen tie. Ks. Jalo kahdeksanosainen polku Kahdeksan onnea tuottavaa vertauskuvaa. Kallisarvoinen päivänvarjo, voitonviiri, kotilonkuori, maljakko, kultakalat, pyörä, lootus ja päättymätön solmu. Linkki Kahdeksan turmeltunutta tekoa. 1. hyvyyden arvosteleminen, 2. pahuuden ylistäminen, 3. hyväntekijän ansion keräämisen keskeyttäminen, 4. hartaiden ihmisten mielen häiritseminen, 5. oman dharmaopettajan hylkääminen, 6. oman mietiskelyjumaluuden hylkääminen, 7. omien vajrasiskojen ja -veljien hylkääminen, 8. mandalan häpäiseminen. Kahdeksan tajuntaa. Perustajunta eli alaya, minätajunta, ajatustajunta ja viisi aistitajuntaa. Hinayana-sutrat puhuvat mielestä kuutena tajuntana, joihin kuuluu viisi aistitajuntaa ja kuudentena ajatustajunta. Mahayanan "vain mieli" -koulukunta (cittamatra) erottaa kahdeksan tajuntaa, joista kuusi on samat kuin edellä ja niiden lisäksi on 7. ja 8. tajunta. Hinayana-perinteessä 7. ja 8. tajunta sisältyvät kuudenteen mentaaliseen ajatustajuntaan. Ks. tajunta. Kahdeksan vapautta ja kymmenen mahdollisuutta. (tiib. dal jor). Dal käännetään usein sanalla vapaus ja jor sanalla mahdollisuus, voimavara tai etu. Kahdeksan vapautta ovat perinteisen luettelon mukaisesti vapaus syntymisestä helvettiin, nälkäiseksi hengeksi, eläimeksi, barbaariksi, pitkäikäiseksi jumalaksi, vääräuskoiseksi, heikkolahjaiseksi tai pimeänä aikana (jolloin kukaan Buddha ei ole antanut opetuksia). Kymmenestä voimavarasta viisi on henkilökohtaisia etuja: ihmiskeho, syntymä maassa, johon dharma on levinnyt, terveet aistit (jotta voi opiskella ja harjoittaa dharmaa), se ettei ole joutunut harhateille ja että luottaa Kolmeen jalokiveen. Viisi etua tulee muilta: Buddha on syntynyt omana aikana, hän on opettanut ja dharma on edelleen olemassa, sillä on seuraajia, jotka ovat oivaltaneet sen merkityksen ja opetusten ytimen ja löytyy myös dharmanharjoittajien tukijoita. Neljä tavallista perusharjoitusta keskittyy näihin osassa 1: kallisarvoinen ihmiselämä. Kahdeksanosainen polku. Ks. Jalo kahdeksanosainen polku Kaksi estettä. Ks. Esteet Kaksi kertymää. Ansion kertymä käsitteiden kanssa ja viisauden kertymä ilman käsitteitä. Kaksi totuutta. Suhteellinen totuus ja absoluuttinen totuus. Suhteellinen totuus kuvaa pinnallista ja ilmeistä tapaa, jolla asiat ovat. Absoluuttinen totuus on erehtymätön. Asiat voidaan selittää asteittain: ensin opetetaan suhteellista totuutta ja vähitellen lähestytään sitä, miten asiat todella ovat. Kalachakra. Tantra- ja vajrayana-opetus, jonka Buddha Shakyamuni antoi. Linkki Kalpa (aioni). Sekä hinayana- että mahayana-opetusten mukaan mittaamattomien pitkien ajanjaksojen aikana kehittyy lukemattomia maailmankaikkeuksia. Aikaa, joka kuluu yhden maailmankaikkeuden kehittymiseen, pysymiseen, tuhoutumiseen ja tyhjyyden tilassa olemiseen tuhon jälkeen, kutsutaan "suureksi maailmankaudeksi" eli "suureksi aioniksi", sanskritiksi suuri kalpa. Linkki Kaksitoista toisistaan riippuvaa rengasta. Sisäinen itse ja ulkoinen maailma koetaan suhteellisena maailmankaikkeutena, sisäisten riippuvuussuhteiden kautta syntyneenä. 12 linkkiä tutkii sitä, miten asiat tässä maailmassa ilmenevät. Syy-yhteyksien toisistaan riippuvat renkaat sitovat olennot samsariseen olemassaoloon ja ylläpitävät kärsimystä: tietämättömyys, karmiset muodostumat, tajunta, nimi ja muoto, kuusi aistiperustaa, kosketus, aistimus, halu, kiintymys, tuleminen, jälleensyntymä, vanhuus ja kuolema. Nämä kaksitoista ovat lakkaamaton noidankehä – tämä pyörä pyörittää kaikkia tuntevia olentoja yhä uudelleen ympäri samsaran maailmoja. Linkki Kamalashila Linkki Kanavat, tuulet ja elonaines. Sanskritiksi nadi, prana ja bindu; tiibetiksi tsa, lung ja tigle. Vajrakehon rakennusaineet. Ne eivät ole fyysisiä. Kanavia voi verrata akupunktion meridiaaneihin. Kanavia on 72 000, mutta pääkanavia on kolme. Niissä kulkeva tuuli (ajatusenergia) liikkuu selkärangan suuntaisesti oikealla, vasemmalla ja keskellä kehoa. Elonaines tarkoittaa elämänvoiman pisaroita tai psyykkisen energian keskittymiä kehossa. Kanjur. Tiibetinkieliset teokset, joihin on kirjattu muistiin Buddhan antama suora opetus. Ks. Tenjur. Karma (tiib. lay). Kirjaimellisesti ”toiminta”. Syyn ja seurauksen erehtymätön laki: myönteiset teot tuovat onnea ja kielteiset kärsimystä. Jokaisen tuntevan olennon teot ovat syitä, jotka luovat olosuhteet seuraavalle jälleensyntymälle ja sen ympäristölle. Karmaa on mahdollista muuttaa puhdistamalla sitä. Ks. myös Kymmenen taitavaa ja taitamatonta tekoa, Viisi ehtoa ja Tai Situ Rinpochen opetus. Karmapa. Karmapan nimi merkitsee buddhatoimintaa. Karmapa on buddhalaisen kagyu-koulukunnan johtaja ja ensimmäisestä Karmapasta alkoi 1100-luvulla jälleensyntymien tunnistamisen perinne. Karmapaa pidetään bodhisattva Avalokiteshvaran ilmestyskehona (emanaationa). Ks. Tulku. Linkki Kayat, kolme (tiib. ku sum). Buddhan kehoja on kolme: nirmanakaya, sambhogakaya ja dharmakaya. Dharmakaya, ”totuusruumis”, on Buddhan täydellinen oivallus tai viisaus, joka on ikuista ja käsitteiden tuolla puolen. Se on valaistuminen ilman viitekohtia. Koska sillä ei ole muotoa, se on vain Buddhan omaksi hyödyksi. Sanotaan, että sen syy on viisauden kertymä. Olentojen hyödyksi dharmakaya ilmentyy sambhogakayana ja nirmanakayana, jotka muodostavat rupakayan. Niiden syynä on ansioiden kertymä. Sambhogakayan valohahmon näkevät yleensä vain bodhisattvat. Thangkamaalauksissa kuvataan sambhogakaya-hahmoja symbolisesti koristeltuina. Nirmanakaya ilmestyy maailmassa, kuten Shakyamuni Buddha. Kolme kayaa yhdessä muodostaa neljännen, svabhavikakayan. Keskitien koulukunta. Ks. Madhyamaka. Kirkas valo. Mielen tietoisuus. Kirkkaus. Tyhjyyden ohella yksi mielen luonnon aspekteista. Kirkkaus kuvaa dynaamista puolta, ja siihen kuuluu tietäminen ja kaiken ilmenevän luominen. Klesha (tiib. nyön mong). Tunnetason emotionaaliset esteet (älyllisiin esteisiin verrattuna), käännetään myös "ristiriitaiset tunteet", "myrkyt" tai "henkiset heikkoudet". Kolme pääkleshaa ovat intohimo (takertuva kiintymys), aggressio tai viha ja tietämättömyys tai harha. Kun puhutaan viidestä kleshasta näihin lisätään ylpeys ja kateus. Kolme jalokiveä (sktr. triratna, tiib. kön chok sum). Kirjaimellisesti “kolme kallisarvoista”. Buddhalaisuuden kolme olennaista osatekijää: buddha, dharma ja sangha. Buddha tarkoittaa Herännyttä ja dharma totuutta, jonka hän tuo ilmi. Sangha on opin seuraajien yhteisö. Kolmea jalokiveä kunnioitetaan ja niihin turvaudutaan. Kolme juurta. 1. guru, 2. jidam, 3. dakinit ja dharmansuojelijat. Guru on siunauksien lähde, jidam saavutusten lähde ja dakinit ja dharmansuojelijat toiminnan alkulähde. Buddhalaiset turvautuvat Kolmeen jalokiveen. Vajarayana-buddhalaisuudessa turvaudutaan lisäksi kolmeen juureen: guruihin, joilta tulee hengellisen perinteen siirto, jidameihin, jotka saavat harjoituksen tuottamaan tulosta ja dharmansuojelijoihin, joiden avulla myötätuntoinen toiminta onnistuu. Kolme harjoitusta. Etiikka, meditaatio ja viisaus. Jalon kahdeksanosaisen polun oikea puhe, oikea toiminta ja oikea elinkeino liittyvät etiikkaan; oikea pyrkimys, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen liittyvät meditaatioon ja oikea näkemys ja oikea ajattelu liittyvät viisauteen. Kolme kulkuneuvoa. Hinayana, mahayana ja vajrayana. Kolme maailmaa. Nämä ovat samsaran olotiloja. Halun maailmaan kuuluvat olemassaolon tilat, joihin olennot syntyvät kiinteässä kehossa karmansa tähden. Niihin kuuluu kuusi maailmaa helveteistä jumalten paratiiseihin. Muodon maailmaan olennot syntyvät mietiskelyn tuottaman karman seurauksena ja heillä on hienoainekeho. Muodottomaan maailmaan olento saattaa syntyä mentyään meditatiiviseen tilaan, jossa ajatustoiminta on lakannut eikä havaitsemista ole. Kolmenlainen usko. 1. varmuuden usko, 2. kaipauksen usko ja 3. kirkkauden usko. Varmuuden usko tarkoittaa, että henkilö on kokenut, miten hyvistä teoista tulee hyviä seurauksia ja miten pahat teot johtavat kärsimykseen ja hän on asiasta aivan varma. Varmistuu Buddhan opetuksista. Kaipauksen usko syntyy, kun kuulee täydellisestä vapautumisesta ja oivaltaa, miten ihanaa olisi saavuttaa mielessään puhdas vapautuksen näkökulma. Kirkkauden usko syntyy, kun vierailee jossakin hengellisesti inspiroivassa paikassa, vaikkapa luostarissa, ja kokee ylevöityvänsä siellä. Kokemus on kirkastava. (Lähde) Korkeammat maailmat. Syntymä samsariseen tilaan ihmisenä, puolijumalana tai jumalana. Linkki Kuusi maailmaa. Kuudenlaisten olentojen maailmat: jumalat, puolijumalat, ihmiset, eläimet, nälkäiset henget ja helvettiolennot. Linkki Kymmenen ilmansuuntaa. Neljä pääilmansuuntaa, väli-ilmansuunnat sekä ylhäällä ja alhaalla. Tarkoittaa "kaikkialla". Kymmenen pilaria Linkki Kymmenen taitavaa ja kymmenen taitamatonta tekoa. Linkki 1 ja Linkki 2 Kärsimys (skrt. dukha). a) Kolmenlainen kärsimys: kurjuuden kurjuus, muutoksen kärsimys ja kaiken ehdollisen olemassaolon kurjuus samsarassa. Linkki. b) Kaksi kärsimyksen lajia ovat luonnollinen kärsimys (esim. sairaus ja kuolema) ja itse aiheutettu kärsimys (esim. sairauden ja kuoleman pelko). Buddhan ensimmäinen opetus, neljä jaloa totuutta, käsittelee kärsimyksen ongelman ratkaisua. Lama (tiibetin kieltä, sanskritiksi guru). La tarkoittaa "ylhäällä", ma "ei kukaan". Kukaan ei ole lamaa ylempänä hengellisen kokemuksen suhteen. Ma on myös äitiä tarkoittava sana ja ilmentää äidinrakkauden kaltaista tunnetta kaikkia olentoja kohtaan. Lojong (tiib.) "Mielenharjoitus". Kadampa-koulukunnan mietiskelymenetelmä, jolla kehitetään mahayana-näkemystä. Atisha toi tämän menetelmän Tiibetiiin. Linkki Lung (tiib., sanskritiksi prana). Kehossa liikkuvat "tuulet", ajatusenergia tai mielenliikkeet. Ks. Kanavat, tuuli ja elonaines. Tarkoittaa myös puheen transmissiota, jonka aikana perinnettä hallussa pitävä mestari lukee harjoitustekstin ääneen oppilaalle. Luomisen vaihe (skrt. utpattikrama, tiib. che rim). Vajrayanassa on kaksi mietiskelyvaihetta: luomisen vaihe ja täydellistymisen (sulauttamisen) vaihe. Luomisen vaihe on tantrisen meditaation menetelmä, johon kuuluu mietiskelyjumaluuksien visualisointi tarkoituksena puhdistaa totuttuja taipumuksia, jotta kaikkien ilmiöiden puhtaus voidaan oivaltaa. Tässä vaiheessa jumaluuden visualisaatio luodaan tai määritellään ja pidetään yllä. Linkki Lääkäribuddha (tiib. sangye menla). Mahayana-perinteessä Lääkäribuddhassa ruumiillistuu kaikkien buddhien parantava kyky. Lääkäribuddhan keho on lasuurinsininen. Linkki Maallikkovalat. Linkki Maalliset kysymykset. Buddha vastasi hiljaisuudella 14 maalliseen kysymykseen, koska on tärkeämpää voittaa mielenmyrkyt (klesha) kuin pohtia filosofiaa. Neljä kysymystä liittyy parinirvanaan. Onko Buddha kuoleman tuolla puolen, onko hän olemassa, eikö hän ole olemassa vai onko hän yhtä aikaa sekä olemassa että olematon? Neljä liittyy menneisyyteen. Ovatko itse ja maailma ikuisia, pysymättömiä, kumpaakin vai ei kumpaakaan? Neljä liittyy tulevaisuuteen. Onko itsellä ja maailmalla loppu vai ei, kumpikin vai ei kumpaakaan? Kaksi liittyy kehoon ja elämään. Ovatko keho ja elämä yhtä vai toisistaan erillisiä? Madhyamaka. Keskitie. Neljästä filosofisesta buddhalaisuuden koulukunnasta korkein. Keskitie merkitsee, että ei omaksu eternalismin (ikuisuusopin) eikä nihilismin (kielteisyysopin) äärimmäistä näkemystä. Linkki Mahakala. Dharmansuojelija. Auttaa dharmanharjoittajaa pysymään henkisellä polulla. Linkki Mahamudra (tiib. cha ja chen po). Kirjaimellisesti "suuri sinetti" tai "suuri symboli". Meditatiivinen perinteensiirto opettajalta oppilaalle, jossa korostetaan mielen havaitsemista suoraan. Mahamudraa opetetaan erityisesti kagyu-koulukunnassa. Mielen tyhjyys ja kirkas tietoisuus oivalletaan ykseytenä, niin että myös ilmiömaailman tyhjyys havaitaan. Linkki Mahapandita (tiib. pan di ta chen po). Maha merkitsee suurta ja pandita on buddhalainen oppinut. Mahasiddha (tiib. drup thop chen po). Suuren oivalluksen saavuttanut buddhalainen. Maha merkitsee suurta ja siddha viittaa harjoituksessa pitkälle päässeeseen henkilöön. Mahayana (tiib. tek pa chen po). Kirjaimellisesti “suuri vaunu”. Nämä opetukset kuuluvat dharman pyörän kääntämisen toiseen kierrokseen, jolloin korostettiin tyhjyyttä, myötätuntoa ja buddhaluontoa. Valaistumisen päämääränä on vapauttaa kärsimyksestä kaikki tuntevat olennot itse mukaan lukien. Mahayana-filosofian koulukunnat muodostuivat useita vuosisatoja Buddhan kuoleman jälkeen, joskin Buddhan sanotaan antaneen nämä opetukset Rajgrihassa Korppikotkavuorella. Linkki Maitreya. Rakastava. Buddha. Shakyamunin bodhisattvaperillinen, joka oleskelee Tushitan taivaassa kunnes hänestä tulee tämän maailmankauden viides Buddha. Yksi kahdeksasta bodhisattvasta. Mandala (tiib. chil kor). Kirjaimellisesti “keskus ja ympäristö”. Sanaa käytetään eri merkityksissä eri yhteyksissä. Vajrayana-harjoituksissa keskusjumaluus ja neljä ilmansuuntaa muodostavat kaavion, jota kutsutaan mandalaksi. Jos mandala tarjotaan lahjana, se tarkoittaa universumia ja meitä itseämme intialaisen kosmologian mukaan visualisoituna: keskusakseli ja neljä maanosaa sekä satelliittisaaret. Linkki Manjushri. Yksi kahdeksasta bodhisattvasta. Tuonpuoleisen tiedon tai viisauden henkilöitymä. Mantra (tiib. ngags). Yhdistelmä tavuista, joiden sointi kuvaa mietiskelyjumaluuden luontoa, esimerkiksi Avalokiteshvaran, myötätunnon bodhisattvan mantra OM MANI PEME HUNG. Mantrayana on vajrayanan synonyymi. Mara (tiib. du). Henkisen tien kulkijan kohtaamia vaikeuksia. Tiibetiläinen sana merkitsee jotakin raskasta tai paksua. Buddhalaisuudessa mara symbolisoi intohimoja, jotka saavat ihmisen valtaansa, sekä kaikkea kielteistä, mikä estää hyvyyttä juurtumasta ja etenemistä polulla kohti valaistumista. Maroja on neljä: skandha-mara on väärä näkemys itsestä, klesha-mara tarkoittaa kielteisten tunteiden valtaan joutumista, mrtya-mara on kuolema, koska se keskeyttää harjoituksen ja devaputra-mara on takertuva kiintymys meditatiiviseen autuudentunteeseen. Meru-vuori. Universumin keskusakseli. Linkki Mudra (tiib. chak gya). Käsillä tehtävä ele, joka tantrisessa rituaalissa symbolisoi jotakin harjoituksen aspektia. Voi tarkoittaa myös hengellistä puolisoa tai jumaluuden kehoa. Muodon maailma. Hienovaraisen muodon omaavia jumalten maailmoja. Sinne syntyvät olennot eivät ole kiintyneitä aistinautintoihin, mutta takertuvat edelleen egoon hahmona. Linkki Muodoton maailma (tiib. zug med kyi kham). Sellaisen valaistumattoman olennon olotila, joka on harjoittanut neljää syventymistä: syventymistä 1. loputtomaan avaruuteen, 2. loputtomaan tajuntaan, 3. ei kerrassaan mihinkään sekä 4. ei käsitteiden olemassaoloon eikä niiden poissaoloon. Linkki Myötätunto. Pyrkimys vapauttaa kaikki olennot kärsimyksestä ja kärsimyksen syistä. Linkki Nadi (tiib. tsa). Kehon hienovaraisia energiakanavia, joita pitkin elämää tukeva energia (tiib. lung, "tuuli") liikkuu. Ks. Kanavat, tuuli ja elonaines. Naga. Nagat luokitellaan joko eläimiksi tai puolijumaliksi, jotka elävät vesistöissä. Yleensä ne ottavat käärmeen muodon, mutta ilmestyvät joskus myös ihmisen hahmossa. Uskotaan, että ne vartioivat suurta meren pohjassa olevaa aarretta. Ne voivat saada aikaan sateen. Ärsytettyinä ne levittävät sairauksia, mm. lepraa ja influenssaa. Nagarjuna (tiib. ludrup). Intialainen filosofian mestari. Madhyamaka koulukunnan perustaja ja monien keskeisten teoksien, mm. Mula-prajnan kirjoittaja 2. ja 3. vuosisadalla. Linkki Naropan kuusi joogaa (tiib. naro chödruk). Naropa opetti nämä kuusi erityistä joogaharjoitusta Marpalle. Niihin kuuluu sisäinen lämpö (tummo), illusorinen keho, unijooga, kirkas valo, tajunnan ulos sinkoaminen eli phowa ja bardoharjoitus. Linkki Neljä jaloa totuutta. Buddhan ensimmäinen opetus: Kaikki ehdollinen elämä on kärsimystä, kärsimyksen syy on tietämättömyys, kärsimys voi lakata ja kahdeksanosainen polku johtaa kärsimyksen lakkaamiseen. Polkuun sisältyvät oikea ymmärrys, ajattelu, puhe, toiminta, elinkeino, ponnistus, tarkkaavaisuus ja mietiskely. Linkki Neljä rajatonta kontemplaatiota Rakkaus, myötätunto, empaattinen ilo ja puolueettomuus. Rajattomaan puolueettomuuteen pohjautuen voimme kehittää rajatonta rakkautta ja myötätuntoa puolueettomasti kaikkia olentoja kohtaan. Se johtaa rajattoman ilon tunteeseen. Linkki Neljä muistutusta. Neljä tavallista alkuharjoitusta (ngöndro): vaikeus saada ihmiskeho; pysymättömyys ja kuolema; karma: syy ja seuraus; samsaran heikkoudet. Näitä aiheita pohdiskelemalla mieli muuttuu ja kääntyy kohti dharmaa. Neljä sinettiä. Buddhalaisuuden neljä pääperiaatetta: Kaikki osista kootut ilmiöt ovat pysymättömiä, kaikki egoon takertumisen tahraama on kärsimystä, kaikki ilmiöt ovat tyhjiä ja ilman itseä ja nirvana on täydellinen rauha. Linkki Neljä tapaa kerätä oppilaita. Opettajan tulee olla antelias, puhua lempeästi, opettaa oppilaan tarpeiden mukaan ja käyttäytyä sen mukaan mitä opettaa. Neljä vahvistusta (tiib. wang shi). Malja-initiaatio, salainen initiaatio, viisauden initiaatio ja sanan initiaatio. Neljä voimaa. Karman puhdistamiseen käytetyt 1. tuen voima (turvautumisen ja bodhimielen kehittämisen voima), 2. vastalääkkeeseen luottamisen voima (hyvien tekojen ja dharmanharjoituksen puhdistava voima), 3. kielteisten tekojen katumisen voima ja 4. kielteisten tekojen toistamatta jättämistä koskevan päätöksen voima. Linkki Neljänlainen toiminta. Tuntevien olentojen mielen kesyttämiseen käytetyt neljä menetelmää: 1. rauhallinen toiminta (esim. ystävyys) 2. rikastuttava toiminta (esim. opettaminen ja muu anteliaisuus) 3. magnetisoiva toiminta (karisma) 4. raivoisa toiminta (selkeiden rajojen asettaminen sen suhteen mikä on hyväksyttävää ja mikä ei). Nirmanakaya (tiib. tulku). Buddhan kolmesta kehosta nirmanakaya eli ilmestyskeho näyttäytyy maailmassa, kuten Shakyamuni Buddha. Täydellinen nirmanakaya ilmentää 12 tekoa. Nirvana (tiib. nyang de). Kirjaimellisesti ”sammutettu.” Yksilöt elävät samsarassa ja voivat henkisten harjoitusten avulla saavuttaa valaistumisen tilan, jossa väärät käsitykset ja ristiriitaiset tunteet loppuvat. Sitä kutsutaan nirvanaksi. Hinayanan harjoittajan nirvana on vapautuminen jälleensyntymien kiertokulusta, arhatin tila. Mahayanan harjoittajan nirvana on buddhuus, vapaus samsaran ja nirvanan äärimmäisyyksistä. Njungne (engl. nyungne, nyung nay). 1000-kätisen Chenrezigin paastoharjoitus. Nyinay on sen lyhennetty muoto. Ks. Bardor Tulku Rinpochen kirja Rest For the Fortunate. Facebook-ryhmä: Nyungney Moon Days at Samye Ling. Nyingma(pa). Kirjaimellisesti "ikivanha". Vanhin neljästä tiibetinbuddhalaisesta pääkoulukunnasta. Pa-liite merkitsee tähän koulukuntaan kuuluvaa dharmanharjoittajaa. Ngöndro. Alkuharjoitukset. Tavalliset alkuharjoitukset kääntävät mielen kohti dharmaa ja Erityisten alkuharjoitusten avulla puhdistetaan karmaa ja kerätään ansion ja viisauden kertymät. Olennot. Olentoja on kuudenlaisia: jumalat, puolijumalat, ihmiset, eläimet, nälkäiset henget ja helvettiolennot. Linkki Omistaminen muille. Ansion omistaminen muille on toive, että kaikki pienikin ansio, joka kerääntyy omista hyvistä teoista, edistäisi valaistumista kaikkien olentojen hyödyksi. Linkki Osoittavat ohjeet. (tiib. ngo sprod kyi gdampa) Mielen luonnon suora esittely. Linkki Padmasambhava (tiib. Guru Rinpoche). Tai “Lootuksessa syntynyt”. Intialainen mahasiddha, joka tuli 700-luvulla Tiibetiin kesyttämään luonnonvoimia ja levittämään buddhalaisuutta. Hän opetti monia tantroja ja vajrayana-harjoituksia ja kätki useita tekstejä, jotka hänen oppilaansa myöhemmin löysivät ja julkistivat. Linkki Pandita. Oppinut mestari. Paramita. "Tuonpuoleinen täydellisyys”. Kaksinaisuudesta vapaat puhtaat teot, jotka vapauttavat tuntevia olentoja samsarasta. Kuusi paramitaa ovat anteliaisuus, moraali, kärsivällisyys, ahkeruus, mietiskely ja viisaus. Linkki Parinirvana. Kun Buddha Shakyamuni siirtyi pois maan piiristä hänen sanotaan siirtyneen parinirvanaan. Buddhien ei sanota kuolevan, koska he ovat saavuttaneet kuolemattomuuden. Partikularistinen koulukunta (vaibhasika). Linkki Pelot. Usko erilliseen itseen, egoon on pelkojen lähde. Taran 21 aspektin ylistyksiä koskevan kommentaarin mukaan kahdeksan pelkoa ja kahdeksan tajuntaa voitetaan Taran avulla. Vihreän Taran harjoitusohjeissa mainitaan seuraavat vaarat, joilta Tara suojelee:
Phowa (tiib.). Tajunnan ulos sinkoaminen. On eri tasoisia phowa-harjoituksia. Korkein valaistuminen saavutetaan dharmakaya phowan ja sambhogakaya phowan tuloksena. Nirmanakaya phowaa kutsutaan "phowaksi jota harjoitetaan". Naropan kuudessa joogassa phowa-harjoitukseen kuuluu tajunnan sinkoaminen kehosta kohti puhdasta maata. Näin vältetään karmasta johtuva pakonomainen jälleensyntymä samsaraan. Piilevät taipumukset (skrt. vasana, tiib. pachak). Jokainen tekemämme teko luo karmisia siemeniä, jotka säilyvät perustajunnassa (alaya). Ne aktivoituvat myöhemmin, kun kokemamme olosuhteet tuovat ne tietoisuuteen ajatustajunnan tasolle. Prajna (tiib. she rab). Sanskritinkielinen sana tarkoittaa ”täydellistä tietoa” ja se voi merkitä viisautta, ymmärrystä ja erottelukykyä. Yleensä tarkoitetaan asioiden näkemistä ei-dualistisesta näkökulmasta. Prajnaparamita-sutrat. Noin 40 mahayana opetusta, jotka koskevat viisauden oivaltamista. Prajnaparamita (tiib. she rab chi parol tu chinpa). Tuonpuoleinen täydellinen tieto. Tiibetiksi kirjaimellisesti ”toiselle puolelle mennyt”, kuten asia ilmaistaan prajnaparamita mantrassa; "0m gate gate paragate parasamgate bodhi svaha." Ydin- eli sydänsutran kuvaama tyhjyyden oivallus mahdollisti Shakyamuni Buddhan syntymän syvällisen tapahtuman ja sen seurauksena sellaiset harjoitukset kuin vajrayana-tantra, jossa käytetään visualisaatiota ja hallitaan hienovaraisia fyysisiä energioita. Linkki Prana. Elämänvoima. Vajrakehon "tuulet” eli energiavirrat. Ks. Kanavat, tuuli ja elonaines. Pratimoksha-valat. Yksilöllisen vapautumisen valat maallikoille, munkeille ja nunnille. Linkki Pratyekabuddha. "Erakkona valaistunut". Pratyekabuddhat saavuttavat valaistumisen itseään varten ilman opettajaa viimeisessä elämässään. Saavutus asetetaan arhatin ja buddhan välimaastoon. Hinayana-polun tulos, joka saavutetaan pohdiskelemalla 12 toisistaan riippuvaa rengasta lopusta alkuun. Ks. myös yana Puhdas näkemys. Tarkkaavainen tietoisuus ja myötätunto johtavat dharmanharjoittajan kokemaan tyhjyyden. Sitä kautta mieli kirkastuu ja kokee ilmiömaailman puhtaana ja pyhänä. Koska pyhyys syntyy tyhjyyden kokemisesta, se ei ole pelkästään maallinen tai hengellinen näkemys, vaan nämä näkemykset kohtaavat. Mikään jumala ei suo puhdasta näkemystä, maailma on itsessään pyhä. Rangtong (tyhjä itsestä -koulukunta). Linkki Ratna. Kirjaimellisesti "jalokivi". Esimerkiksi Kolme jalokiveä: triratna. Ratnasambhava. Mielen mandala esitetään viitenä perheenä: buddhaperhe, vajraperhe, lootusperhe, jalokiviperhe ja karmaperhe. Ratnasambhava on jalokiviperheen sambhogakaya-buddha. Linkki Ristiriitaiset tunteet, henkiset heikkoudet (skrt. klesha, tiib. nyön mong). Älyllisten esteiden vastakohtana nämä tunnetason häiriöt vääristävät havaintojen selkeyttä ja niitä kutsutaan "myrkyiksi". Ne sisältävät kaikki tajuntaa vääristävät tai häiritsevät tunteet. Pääkleshat ovat halu, viha ja tietämättömyys. Rupakaya (tiib. zuk kyi ku). "Muotokaya". Buddhan kaksi kehoa, joilla on muoto: sambhogakaya ja nirmanakaya. Ks. kayat. Sadhana (tiib. drup tap). Tantrinen liturgia tai harjoitus, jossa visualisaation kehittelyvaihe eli luomisen vaihe yleensä korostuu. Sakya(pa). Yksi neljästä tiibetinbuddhalisesta pääkoulukunnasta. Nimi merkitsee "harmaata maata" ja viittaa Etelä-Tiibetiin, mihin ensimmäinen sakya-luostari rakennettiin. Pa-liite merkitsee tähän koulukuntaan kuuluvaa dharmanharjoittajaa. Samadhi (tiib. tin ge zin). Ei-dualistinen meditaatiotila, jossa ei erotella itsen ja toisen välillä. Sitä kutsutaan myös yksipisteisyydeksi. Samantabhadra. Samanta tarkoittaa kaikki ja bhadra tarkoittaa erinomainen. On kaksi Samantabhadraa, toinen on dharmakaya ja toinen on eräs kahdeksasta pääbodhisattvasta: kaikkien buddhien pyrkimysten ruumiillistuma. Vajrayanassa Samantabhadra on alkubuddha ja edustaa dharmakayan kokemuksellista sisältöä. Samaya (tiib. dam tsig). Vajrayana-vala, joka annetaan opettajalle, tai sitoumus tehdä tiettyä harjoitusta. Yleensä ottaen kyse on hyvistä suhteista opettajaan ja muihin dharmanharjoittajiin ulkoisesti ja siitä, että ei sisäisesti harhaudu pois harjoituksen piiristä. Samayasattva. "Sitoumusolento". Visualisaatioharjoituksissa käytetty termi. Linkki Sambhogakaya (tiib. long chö dzok ku). Sambhogakaya on dharmakayan ilmentymä, jonka vain korkeat bodhisattvat näkevät. Thangkamaalauksissa kuvataan sambhogakaya-hahmoja symbolisesti koristeltuina. Ks. Kolme kayaa Samsara (tiib. kor wa). "Olemassaolon kiertokulku”. Tavallisen elämän ehdollinen olemassaolo, joka on kärsimystä siksi, että siihen liittyy halua, vihaa ja tietämättömyyttä. Sen vastakohta on nirvana. Halun, vihan ja tietämättömyyden takia syntyvän karman voimasta olemme pakotettuja sitoutumaan elämän osatekijöihin eli aggregaatteihin ja kiertämään olemassaolon kiertokulussa kunnes vapaudumme. Linkki Samye. Tiibetin ensimmäinen luostari. Linkki Sangha (tiib. gen dun). "Hyveellinen." Sang tarkoittaa aikomusta tai motivaatiota ja gha hyvettä. Hän, jolla on hyveellinen motivaatio. Myös yksi Kolmesta jalokivestä. Yleensä viittaa buddhalaisiin ja erityisesti munkkien ja nunnien yhteisöön. Ylhäinen eli jalo sangha tarkoittaa bodhisattvoja, heitä, jotka ovat saavuttaneet tietyn tason Buddhan opetusten oivaltamisessa. Seitsemän kuninkaallista tunnusmerkkiä. Chakravartinin tunnusmerkit: kallisarvoinen jalokivi, pyörä, puoliso, ministeri, hevonen, elefantti ja kenraali. Niiden sisäinen merkitys on seitsemän valaistumisen osatekijää. Linkki Seitsemän valaistumisen osatekijää. Usko, viisaus, samadhi, ilo, ahkeruus, tarkkaavaisuus ja puolueettomuus. Ulkoisesti niitä edustaa seitsemän kuninkaallista tunnusmerkkiä. Linkki Shamata (tiib. shine). "Tyyneysmietiskely". Risti-istunnassa tehtävä mietiskelyn perusharjoitus, jonka aikana useimmiten seurataan hengitystä ja tarkkaillaan mielen sisältöä. Shamatan päämääränä on kesyttää mieli niin, että se pysyy siinä kohteessa, mihin tahdotaan keskittyä. Mietiskelyn kaksi päämenetelmää ovat shamata ja vipashyana. Linkki Shantaraksita. Intialainen mestari, Nalandan yliopiston apotti. Kuningas Trisong Detsen kutsui hänet 700-luvulla Tiibetiin opettamaan dharmaa. Linkki Shastra. Buddhan opetusten kommentaari. Shentong (tyhjä toisesta -koulukunta) Linkki Shine (tiib.). Ks shamata. Shravaka. "Kuulija". Vastaa arhatin tasoa. Shravaka pyrkii vapautumaan omasta kärsimyksestään kuuntelemalla Buddhan opetuksia, pohdiskelemalla itsen olemattomuutta ja Neljää jaloa totuutta. Ks. myös yana Shravakayana. Linkki Ks. myös shravaka ja yana Siddha (tiib. drup top). Harjoituksen tuloksen saavuttanut vajrayanamestari. Ks siddhi. Siddhi (tiib. ngodrup). Vajrayanaharjoittajan kyvyt tai saavutukset, joista korkein on valaistuminen. Maallisia siddhejä ovat esimerkiksi selvänäkö ja -kuulo, ikuinen nuoruus, muuntautumiskyky ja kyky hallita elementtejä. Maaelementtiä hallitseva siddha voi kävellä seinien läpi, ilmaelementtiä hallitseva lentää ilmassa, vesielementtiä hallitseva kävellä veden päällä ja tulielementtiä hallitsevaa tuli ei polta. Näitä arvokkaampia ovat henkiset saavutukset, kuten maallisesta luopuminen, horjumaton usko ja oikean näkemyksen oivaltaminen. Siunaus. Gurun oppilaalle antama transmissio: voimansiirto (sanskritiksi abhiseka) tai mielen luonnon osoittavat ohjeet. Valaistuneiden olentojen myötätunnon takia siunaus läpäisee jatkuvasti kaikki tuntevat olennot. Asiat ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia ja siksi siunaus on hyödyksi olennoille vain, jos nämä ottavat sen vastaan. Vaikka siunaus on aina voimallinen, se ei auta meitä, ellemme luota valaistuneiden olentojen voimaan. Skandha (skrt. skandha, tiib. phung po nga). Kirjaimellisesti "kasat". Se mitä kutsumme itseksi, koostuu viidestä aggregaatista. Kun tietty kohde havaitaan, siihen liittyy viisi tekijää. Ensin on muoto, johon tässä kuuluu myös ääni, haju, maku ja tuntoaistimus. Toiseksi seuraa tuntemus, joka voi olla miellyttävä, epämiellyttävä tai neutraali. Kolmas aggregaatti on erottelukyky. Erottelemme yksityiskohtia siitä mitä havaitsemme, kohde voi olla esim. punainen tai valkoinen. Neljäntenä ovat ajatukset eli mielen liikkeet. Toinen ja kolmas aggregaatti sisältyvät neljänteen. Viidentenä on tajunta, jossa on kuusi osaa: viisi aistitajuntaa sekä ajatustajunta. Linkki Songtsen Gampo. Ensimmäinen kuningas, joka toi dharmaopetuksia Intiasta Tiibetiin 600-luvulla. Linkki Sugatagarbha. Buddhaluonto, tathagatagarbha. Kaikissa olennoissa oleva puhdas ydinolemus, jonka takia heikkoudet voidaan voittaa ja valaistuminen on mahdollista. Linkki Stupa (tiib. chorten). Buddhalaisessa perinteessä stupia rakennetaan rauhan ja sopusoinnun vertauskuvina. Ne ovat torninkaltaisia rakennelmia, joiden arkkitehtoniset yksityiskohdat vastaavat maailmankaikkeuden rakenteita. Rukousten ja pyhiinvaelluksen kohteina niitä pidetään täydellisen mielen ilmentyminä ja sellaisina ne välittävät myönteistä energiaa kaikille, joilla on yhteys niihin. Linkki Suhteellinen totuus (tiib. kunsop). Olemassaolon todellisuudesta on kaksi näkemystä, absoluuttinen ja suhteellinen. Suhteellinen totuus on se, miltä asiat valaistumattomasta olennosta vaikuttavat: ne ovat dualistisia (kokija ja koettu, minä ja sinä jne.). Absoluuttinen totuus on se, miten asiat todella ovat: ei-dualistisia ("tyhjiä itsestä"). Sukhavati (tiib. Dewachen). Buddha Amitabhan puhdas maa, "Suuren autuuden valtakunta". Sutra (tiib. do). Kirjaimellisesti ”yhdysside”. Hinayanan ja mahayanan yhdistymä tai viisauden ja myötätunnon yhdistymä. Buddhalaisessa kaanonissa Buddhan opetuksiksi kirjatut tekstit. Vaikka ne kirjoitettiin muistiin vasta vuosia Buddhan parinirvanan jälkeen, niitä pidetään Buddhan sanatarkkoina opetuksina ja ne esitetään yleensä opettajan ja oppilaiden välisinä keskusteluina. Toisinaan sana sutra tarkoittaa kaikkia Buddhan itsensä antamia opetuksia verrattuna shastroihin eli kommentaareihin. Toisinaan se viittaa Buddhan ei-tantrisiin opetuksiin ja toisinaan sillä on erityismerkitys, kun opetukset jaetaan kolmeen "koriin", (tripitaka): sutrat, vinaya ja abhidharma. Tripitakassa sutrat sisältävät mietiskelyohjeet, vinaya liittyy itsekuriin, moraaliin ja käytössääntöihin ja abhidharma buddhalaiseen psykologiaan ja maailmanselitysoppiin. Sutra-koulukunta (sautantrika). Linkki Svabhavikakaya. Dharmakaya, sambhogakaya ja nirmanakaya yhdessä. Ks. kayat. Sydänsutra eli ydinsutra (skrt. Mahaprajnaparamita-hridaya-sutra). Eräs tyhjyyttä käsittelevä lyhyehkö sutra. Linkki Taitavat keinot. Myötätunnon osatekijät: viisi ensimmäistä paramitaa. Linkki Tajunta. Kaksinaisesta näkökulmasta katsottuna eri aistien kohteet vastaavat kukin eri tajuntaa. On kuusi tai kahdeksan tajuntaa luokituksesta riippuen. Kuusi aistitajuntaa ovat näkötajunta (muodot), kuulotajunta (äänet), hajutajunta (hajut), makutajunta (maut), tuntotajunta (kosketukseen liittyvät tuntemukset) ja ajatustajunta (mielikuvituksen kohteet). Näihin voidaan lisätä kaksi muuta tajuntaa: häiriintynyt tajunta eli ego, joka vastaa ristiriitaisten tunteiden vaikutusta olennon ja ilmiöiden välisiin suhteisiin, ja tajunnan perustaso, (alayavijnana), johon sisältyvät karman piilevät ehdollistumat. Buddha opetti ensin vain kuusi tajuntaa, sillä kaksi viimeistä voidaan ymmärtää väärin pysyväksi sieluksi (atman). Tantra (tiib. gyu.). Kirjaimellisesti tantra tarkoittaa “jatkumoa”. Buddhalaisuudessa sillä viitataan a) teksteihin, joissa kuvataan tietämättömyydestä valaistumiseen johtavat harjoitukset, ja joihin sisältyy Buddhan opetusten lisäksi myös tantristen mestareiden kommentaarit ja b) henkiseen tiehen sinänsä mukaan lukien perustan, polun ja tuloksen. Buddhalaisuus voidaan jakaa sutra- ja tantraperinteeseen. Sutraperinne tarkoittaa pääasiallisesti mahayana-sutrien akateemista opiskelua ja tantraperinne tarkoittaa vajrayana-harjoituksia. Tara (tiib. Drolma). Myötätunnon naispuolinen aspekti. Yleisimmät ikonografiset muodot ovat Vihreä ja Valkoinen Tara. Tavalliset alkuharjoitukset. Ks. ngöndro. Tathagatagarbha (tiib. deshin shekpai nying po). Kirjaimellisesti tathagatojen olemus tai siemen, sen yleisin käännös on buddhaluonto, sugatagarbha, kaikissa tuntevissa olennoissa aina läsnä oleva valaistumisen mahdollisuus. Linkki Tenjur. Shastrojen eli Buddhan opetusten kommentaarien tiibetinkielinen käännös. Ks. Kanjur Terma. Kirjaimellisesti "aarre". Opetustekstejä ja rituaaliesineitä, jotka Guru Rinpoche piilotti, jotta ne löydettäisiin sitten kun aika on kypsä. Aarteenlöytäjiä kutsutaan tertoneiksi. Linkki Teot. Ruumiilliset teot, puhe ja ajatteleminen. Teko on kielteinen, jos sen seurauksena muut kärsivät. Kielteinen teko vaikuttaa tapaan, jolla sen tekijä näkee maailman ja aiheuttaa lopulta kärsimystä myös tekijälle. Karman (syyn ja seurauksen) lain mukaan teko on myönteinen, jos se luo onnellisuutta. Thangka. Uskonnollinen kankaalle tehty maalaus, jossa kuvataan valaistumisen eri aspekteja. Theravada. "Vanhempien kulkuneuvo". Nimi viittaa yhteen shravakoiden neljästä peruskoulukunnasta aikoinaan Intiassa tai siitä polveutuvaan perinteeseen, joka on nykyisin olemassa Sri Lankassa, Thaimaassa ja muualla. Thigle (tiib., sanskritiksi bindu). Elämänvoiman pisara tai psyykkisen energian keskittymä. Vajrayana-harjoituksissa usein visualisoituja kohteita. Ks. Kanavat, tuuli ja elonaines. Tiedollinen este. Hienovarainen este joka muodostuu, kun takerrutaan tekijän, teon ja kohteen käsitteisiin. Tietämättömyys (tiib. marigpa). Tietämättömyyteen luetaan mm. apatia ja horros, mutta yksi vakavimmin otettavista harhan muodoista on epätietoisuus siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Itsekäs toiminta syntyy tietämättömyydestä, kun dualismin harha johtaa haluun, vihaan ja muihin kleshoihin. Tiibetinbuddhalaiset koulukunnat. Linkki Toiveet täyttävä jalokivi. Tilopa antoi Naropalle kaksitoista opetusta, joista muodostuu kagyu-opetusten ydin. Torma (tiib.). Tormat ovat koristeellisia uhrikakkuja, jotka kiinnittävät huomiota suurissa tapahtumissa, kuten rukousjuhlien aikana. Ne ovat olleet osana pyhiä seremonioita vuosisatojen ajan Tiibetissä, ja niihin liittyy paljon symboliikkaa. Uhrikakkujen ulkonäkö on kehittynyt valaistuneiden buddhalaisten mestareiden kuten Padmasambhavan ja Gyalwang Karmapoiden näkyjen myötä. Ne ovat tärkeä osa ritualistiikkaa, siinä missä hiekkamandalat, thangkat ja patsaatkin. Linkki Totuus. Alustava / tilapäinen /väliaikainen totuus (engl. provisional meaning) on lopullista / ehdotonta totuutta (engl. definitive meaning) lähestyvä yksinkertaistettu tai muunneltu opetus. Buddha opetti alustavan totuuden esimerkiksi tyhjyydestä heille, jotka eivät olleet vielä valmiita omaksumaan ehdotonta totuutta. Tripitaka. Buddhan opetusten kolme "koria" tai kokoelmaa: vinaya, sutra ja abhidharma. Triratna (tiib.) Ks. Kolme jalokiveä Trisong Detsen. Tiibetiläinen dharmakuningas vuosina 790-858. Linkki Tsa (tiib., sanskritiksi nadi). Kehon energiakanava. Ks. Kanavat, tuuli ja elonaines. Tulku (tiib.) (skrt. nirmanakaya). Tiibetiksi ”kehon monistaminen”. Termiä käytetään usein kuvaamaan valaistuneen olennon tai bodhisattvan ilmestyskehoa eli emanaatiota. Tavulla tul on suora ja epäsuora merkitys. Suora merkitys on ”monistaa” ja epäsuora on ”ilmestys”, joka viittaa myötätunnon vuodattamiseen. Se on dharmakayan harhanomainen ilmestys nirmanakayan muodossa. Ku tarkoittaa kehoa. Tiibetissä tulku sanaa käytetään tarkoittamaan buddhalaisen mestarin jälleensyntymää, jonka hän on tietoisesti valinnut voidakseen auttaa muita. Vanhin tulku-linja on Karmapoiden linja, joka alkaa vuodesta 1110. Linkki Tuntevat olennot. Olento, jolla on mieli, vastakohtana elottomat esineet. Olennot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet buddhuutta: ne, jotka kärsivät samsaran vankeina ja ne, jotka ovat henkisellä tiellä jo yltäneet bodhisattvatasoille. Tyhjyys (tiib. tong pa nyi, skrt. shunyata). Itsen puuttuminen ulkoisista ilmiöistä. Ilmiöillä, joihin takerrumme, ei ole itsenäistä olemassaoloa, vaan ne riippuvat toisistaan. Tyhjyys ei tarkoita, ettei mitään ole; ilmiöt ilmenevät toisistaan riippuvina mielen ilmentyminä.
Buddha opetti tyhjyydestä asteittain. Ennen kuin hän puhui ilmiöiden tyhjyydestä, hän opetti siitä, että henkilökohtaista itseä ei ole. Näin siksi, että samsariset olennot kärsivät ja haluavat eroon kärsimyksestä. Kärsimystä ei voi hylätä noin vain, vaan on hylättävä kärsimyksen syy, tunnetason heikkoudet eli kleshat. Niitäkään ei voi noin vaan hylätä, vaan on hylättävä niiden syy: käsitys pysyvästä itsestä. Koska itseä ei ole todella olemassa, harhakäsitys siitä voidaan hylätä todistamalla se loogisesti vääräksi.
Sutrissa myös ulkoisten ilmiöiden tyhjyyttä lähestytään loogisen analyysin avulla todistaen, että tyhjyys on kaikkien asioiden todellinen luonto. Näin tyhjyydestä muodostuu käsitteellinen varmuus: kaikki on olemassa vain toisistaan riippuvaisena. Vajrayanassa tyhjyydestä saavutetaan täysi oivallus katsomalla mielen luontoa suoraan meditoimalla. Mieltä meditoidaan siksi, että se kokee kaiken, tuntee nautinnon ja tuskan ja kleshat muodostuvat mielessä. Mielen luonnon todistaminen tyhjäksi ei ole vaikeaa, se on aina ollut tyhjä ilmiselvästi. Mieli ei ole olematon, sillä sitä luonnehtii kirkas tietoisuus.
Kun meditaatioharjoitus on saatu loppuun, ilmenee 10 ominaisuutta, joita ei tarvitse harjoitella. Tyhjyyden mantra, OM GATE, GATE, PARAGATE, PARASAMGATE, BODHI SWAHA tarkoittaa, että kun oivalletaan kaikkien ilmiöiden tyhjyys, ei enää synny samsaran syitä eikä niiden tulosta, samsaraa. On oivallettu rauhan tila ja saavutettu herääminen: viat ovat puhdistuneet pois ja hyvät ominaisuudet kehittyneet täydellisiksi. (Lähde: Thrangu Rinpoche). Linkki 1, Linkki 2, Linkki 3, Linkki 4 Tyyneysmietiskely (tiib. shinay, skrt. shamata). Mielen tyynnyttäminen, jotta mietiskelijä voi antaa mielen levätä rauhan tilassa vapaana ajatusten aiheuttamista häiriöistä. Sen rinnalla toinen mietiskelytapa on viisausmietiskely, vipashyana. Linkki Täydellistymisen vaihe (tiib. dzo rim). Vajrayanassa on kaksi meditaatiovaihetta: luomisen vaihe / kehittelyvaihe ja sulauttamisen tai täydellistymisen vaihe. Asteittainen täydellistämisvaihe tarkoittaa Naropan kuutta joogaa ja täydellistymisvaihe ilman asteita on mahamudran ytimen harjoitus, lepääminen mielen luonnossa, joka on ei-tehty. Linkki Uniharjoitus (tiib. mi lam). Edistynyt vajrayana-harjoitus, jossa käytetään hyväksi unitilaa. Yksi Naropan kuudesta joogasta. Ushinisha. Päälakikohouma. Eräs Buddhan tuntomerkeistä. Linkki Usko. Ks. Kolmenlainen usko Vain mieli -koulukunta (cittamatra). Linkki Vairochana (tiib. Namparnangse). Mielen mandala esitetään viitenä perheenä: buddhaperhe, vajraperhe, lootusperhe, jalokiviperhe ja karmaperhe. Vairochana on buddhaperheen sambhogakaya-buddha. Linkki Vairochanan seitsemän dharmaa. Seitsemän kohdan meditaatioasento. Linkki Vajra (tiib. dorje). "Timantinkaltainen". Vajra on rituaaliesine ja se voi myös viitata timantinkaltaiseen buddhaluontoon ja buddhan mielen ei-dualistiseen viisauteen. Timantti on puhtauden ja tuhoutumattomuuden symboli. Yhdessä kellon (tiib. drilbu) käytettynä vajra merkitsee myötätuntoa ja kellon kaiku tyhjyyden viisautta. Vajradhara (tiib. Dorje Chang). "Vajranpitäjä”. Vajra merkitsee tuhoutumattomuutta ja dhara tarkoittaa kiinni pitämistä, erottamattomuutta. Vajradhara on kagyu-turvautumispuun keskeinen hahmo ja viittaa mahamudra-perimyslinjan lyhyen linjan transmissioon Vajradharalta Tilopalle. Symbolisoi dharmakayan alkuperäistä viisautta ja kantaa sambhogakaya-buddhan koristeita runsauden vertauskuvana. Linkki Vajrajoogini (tiib. Dorje Phagmo). Puoliraivoisa naispuolinen mietiskelyjumaluus ja jidam. Linkki Vajrapani (tiib Chana Dorje). Yksi pääbodhisattvoista, jolla on hallussaan mantran voima. Tiibetinbuddhalaisuuden suojelija. Vajrasattva (tiib. Dorje Sempa). Puhdistamisharjoitusten buddha. Vajrasattvaharjoitus on toinen neljästä erityisestä alkuharjoituksesta (ngöndro). Sambhogakaya-buddha jossa ruumiillistuvat kaikki viisi buddhaperhettä. Linkki Vajrayana (tiib. dorje tek pa). "Timantinkaltainen" tai tuhoutumaton menetelmä, joka perustuu ilmiöiden kirkkautta korostavaan tantraperinteeseen. Vajra viittaa menetelmään ja menetelmää käyttävä harjoittaja ottaa tuloksen, valaistumisen, polukseen. Guru Rinpoche toi Buddhan Intiassa opettamat vajrayana-opetukset Tiibetiin 700-luvulla. Niissä käytetään erilaisia rituaaleja ja visualisaatioharjoituksia pyrkimyksenä saavuttaa nopeasti buddhuus kaikkien olentojen hyödyksi. Valaistuminen (tiib. jang chub). Eri buddhalaiset perinteet käyttävät sanaa eri merkityksin, mutta yleensä se tarkoittaa samaa kuin buddhuus. Hinayana-perinne määrittelee vapautumisen vapautena jälleensyntymisestä samsaraan, jossa mieli on tietämättömyyden ja ristiriitojen vallassa. Mahayanassa valaistumista ei pidetä täydellisenä ilman myötätunnon kehittymistä ja sitoutumista taitavien keinojen käyttämiseen kaikkien tuntevien olentojen vapauttamiseksi. Vajrayana-opetuksissa nämä valaistumisen tasot ovat tarpeen ja lisäksi lopulliseen valaistumiseen tarvitaan puhdistuminen egosta ja käsitteistä. Lopullinen ja täydellinen vapautumisen lopputulos on kaksinaisuuden ja sanojen ulottumattomissa. Linkki 1 Linkki 2 Valkoinen Tara. Linkki Vidyadhara. Tietäjä, viisauden haltija, vajrayanamestari. Viisauden kertymä. Pyrkimys kaikkien ilmiöiden tyhjyyden ymmärtämiseen saa viisauden kasvamaan. Viisi buddhaperhettä (tiib. rig nga). Buddha-, Vajra-, Ratna-, Padma- ja Karma-perhe. Linkki Viisi ehtoa. Karma voi kypsyä eri tavoin: tässä elämässä, seuraavassa elämässä tai joskus myöhemmin. Jos teko täyttää viisi ehtoa, sanotaan, että seuraukset tulevat varmasti. Bodhicitta on kuitenkin sellainen voima, että se voi puhdistaa pahimmatkin teot. Hyvä tai huono teko johtaa seurauksiin, jos viisi ehtoa täyttyy: 1) kohde, 2) aikomus tai motivaatio, 3) teko, 4) heikkous kuten viha, halu tms. ja 5) teko johtaa tulokseen. Esimerkiksi ihmisen tappaminen toteutuu, jos läsnä on kohde (ihminen), aikomus tappaa hänet, teko tapahtuu (hänet tapetaan), tekoon liittyy vihaa ja tuloksena ihminen kuolee. Viisi elementtiä. Tiibetiläisen perinteen mukaan universumin kaikki ilmiöt perustuvat viiteen elementtiin: maa, vesi, tuli, ilma ja avaruus/tilaelementti. Linkki Viisi miespuolista buddhaa ovat Aksobhya, Amitabha, Amoghasiddhi, Ratnasambhava ja Vairochana. Ks. Viisi viisautta. Viisi myrkkyä (tiib. ldug nga). Maallisia mielentiloja, jotka estävät ymmärrystä: tietämättömyys (siitä että itseä ei ole), ylpeys, viha, halu ja kateus. Juurimyrkyt ovat tietämättömyys, halu ja viha. Ks. Viisi viisautta. Viisi naispuolista Buddhaa ovat Dhatvishvari, Mamaki, Locana, Pandaravasini ja Samayatara. Ks. Viisi viisautta. Viisi polkua (tiib. lam nga). Sutrien mukaan jaotellaan viisi polkua: 1. Keräämisen polku neljän tarkkaavaisuuden harjoitus ja olemassaolon neljän merkin tunnistaminen (pysymättömyys, itsen poissaolo, kärsimys ja rauha) neljän luopumisen harjoitus neljän syventyvän keskittymisen tilan harjoitus (vahva kiinnostus, peräänantamattomuus, valppaus, tutkiminen) 2. Soveltamisen polku Viiden hallitsevan voiman harjoitus (itseluottamus, pysyvä ponnistelu, tarkkaavaisuus, samadhi ja prajna). Näistä voimista tulee horjumattomia tämän polun lopussa. 3. Sisäisen näkemisen polku Ensimmäisen bodhisattvatason saavuttaminen ja tyhjyyden havaitseminen. Todellisen tietoisuuden kehittäminen Neljästä jalosta totuudesta ja niiden 16 aspektista Seitsemän valaistumistekijän kehittäminen (muisti, merkityksen ja arvojen tutkiminen, ponnistelu, ilo, hienostuneisuus ja mielenrauha, samadhi, tyyneys) 4. Kehittämisen polku (mietiskely) 2. – 10. bodhisattvatason kautta kulkeminen 8-portaisen tien kulkeminen 5. Täydellistymisen polku Tämä on buddhuus. Nämä viisi polkua kattavat koko prosessiin dharman harjoittamisen alusta täyteen valaistumiseen. Linkki Viisi rappiota. 1) Rappeutuvat ajat, jolloin maailmantapahtumat huononevat, on sotia ja sosiaalisia ongelmia. 2) Rappeutuvat olennot, joiden mielen virta muuttuu karkeaksi. 3) Rappeutuva elinaika lyhenee. 4) Olentojen tunnetaso häiriintyy ja mieli muuttuu epävakaaksi. 5) Rappeutuva näkemys: ihmisten käsitys todellisuudesta hämärtyy. Näiden viiden rappeutuman perusteella elämme nyt pimeää aikaa. Tämä ei kuitenkaan ole kali-yuga, jolloin yksikään olento ei valaistu koko maailmankaikkeuden olemassaolon aikana ja jolloin olennot lähinnä vain tappavat ja syövät toisiaan. Viisi rikosta, josta seuraa välitön rangaistus (helvetissä heti kuoleman jälkeen ilman bardoa): 1. isänmurha, 2. äidin murha, 3. arhatin murha, 4. eripuran aiheuttaminen sanghassa Buddhan elinaikana ja 5. Buddhan haavoittaminen (Buddhan murhaaminen on mahdotonta). Viisi melkein yhtä suurta rikosta: 1. naispuolisen arhatin lähenteleminen, 2. bodhisattvan tappaminen, 3. oppimisen polulla olevan sanghan jäsenen tappaminen, 4. sanghan elintarpeiden varastaminen ja 5. stupan tuhoaminen. Viisi viisautta. Dharmadhatu-viisaus, peilinkaltainen viisaus, tasa-arvon viisaus, erotteleva viisaus ja kaiken toiminnan täyttävä viisaus. Niitä ei pidetä erillisinä kokonaisuuksina, vaan yhden valaistuneen olemuksen eri toimintoina. Buddhan opetusten kuunteleminen ja pohdiskeleminen kehittää peilinkaltaista viisautta. Kaikkien olentojen puolueettoman auttamisen mietiskely kehittää tasa-arvon viisautta. Dharman opettaminen rakkaudella ja myötätunnolla kehittää erottelevaa viisautta. Toimiminen muiden hyödyksi kehittää kaiken toiminnan täyttävää viisautta. Linkki Viisi väärää elinkeinoa. Aineellisen hyvän hankkiminen 1. teeskentelemällä olevansa valaistunut mestari, 2. imartelemalla sponsoria, 3. vihjaamalla siihen mitä haluaa ylistämällä sitä, 4. varkaudella, 5. laskelmoimalla, että antamalla pienen lahjan sponsorille voi saada tältä suuren avustuksen. Vinaya. Buddhan itsekuriin, moraaliin ja käytössääntöihin liittyvät opetukset. Vinayassa opetetaan mikä pitää hylätä ja mikä omaksua. Ks. tripitaka Vipashyana (kirj. myös vipassana, tiib. lha tong). "Viisausmietiskely". Vajrayanassa tämä meditaatio kehittää näkemystä todellisuuden (skrt. dharmata) luonnosta. Mietiskelyn kaksi päämenetelmää ovat shamata ja vipashyana. Vipashyana määritellään eri tavoin eri yanoissa. Linkki Väärät näkemykset. Väärä näkemys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ei usko karmaan, jälleensyntymiseen eikä tyhjyyteen. Oikea näkemys on uskoa karmaan, jälleensyntymään, Buddhaan, valaistumiseen, tyhjyyteen jne. Yama. Kuolemassa kohtaamamme tuomari, joka pitelee elämän pyörää peilin tavoin edessämme. Linkki Yana. Tarkoittaa kapasiteettia, kulkuneuvoa. Kolme yanaa ovat (kapea) hinayana, (suuri) mahayana ja (tuhoutumaton) vajrayana. Kagyu-perinne jakaa kulkuneuvot yhdeksään: 1. Shravakayana (Hinayana) 2. Pratyekabuddhayana (Hinayana)3. Mahayana (Mahayana) 4. Kriyatantra (Ulkoinen tantra) 5. Carya tantra (Ulkoinen tantra) 6. Joogatantra (Ulkoinen tantra) 7. Isätantra (Korkein joogatantra) 8. Äititantra (Korkein joogatantra) 9. Ei-dualistinen tantra (Korkein joogatantra). Linkki Nyingma-perinteessä kolme viimeistä ovat 7. Mahajoogatantra (Sisäinen tantra) 8. Anujoogatantra (Sisäinen tantra) 9. Atijoogatantra (Sisäinen tantra). Linkki Ydinsutra eli sydänsutra (skrt. Mahaprajnaparamita-hridaya-sutra). Eräs tyhjyyttä käsittelevä lyhyehkö sutra. Linkki Yidam. Ks. Jidam Äititantra (tiib. ma gyu). Tantroja on kolmenlaisia: isätantraan kuuluvat harjoitukset muuntavat aggression, äititantraan kuluvat harjoitukset muuntavat intohimon ja ei-dualistiseen tantraan kuuluvat harjoitukset muuntavat tietämättömyyden.
Pääasialliset lähteet Akong Tulku Rinpochen, 12. Kenting Tai Situpan ja Khenchen Thrangu Rinpochen kirjoissa esiintyvät määritelmät. Sivun ja sen linkkien suomennokset © Ani Sherab 2012.
buddhalaisia opetuksia
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
