Tara Rokpa -terapian taustaa

Terapiaryhmät Suomessa - päivitettyä tietoa

Tara Rokpa -terapia
Akong Rinpoche: Mitä on Tara Rokpa -terapia
Kurssiohjelma
Viisi elementtiä

Tara Rokpa -terapia on henkisen kasvun ja kypsymisen prosessi, jossa yhdistyy idän ja lännen ymmärrys siitä, mikä koskee mieltä. Sen pohja on itsensä ymmärtäminen ja myötätuntoisuuden voimistuminen itseä ja muita kohtaan. Terapiassa käytetään mahayanabuddhalaisia menetelmiä ja länsimaalaista psykoterapiaa tarkoituksena tuoda näkyviin jokaisen yksilön arvo ja mahdollisuudet.

Tämä menetelmä perustuu omiin suoriin kokemuksiin ja se avulla kehitetään tietoisuutta ja sisäistä näkemystä kaikilla tasoilla – leikin ja hauskanpidon kautta yhtä lailla kuin haasteiden ja ponnistusten. ”Ymmärrämme vain sen minkä näemme, ja se, mitä ymmärrämme määrää sen, mitä näemme. Mitä laajempi, avoimempi ja kattavampi todellisuuskäsityksemme on, sitä arvokkaampi on elämämme. ”

Kenelle Tara Rokpa on tarkoitettu?

Tara Rokpa -koulutus sopii kenelle tahansa, joka tahtoo kehittää myötätuntoaan, ymmärrystään ja avoimuuttaan. Se on yksilöterapiaa ja sopii erityisesti henkilöille, jotka tahtoisivat kulkea henkistä tietä ja mietiskellä, mutta kohtaavat liikaa esteitä tunnetasolla. Vahvojen ajatusmallien purkaminen ja ihmissuhdeongelmien käsittely on osa terapiamenetelmää, joka tukee sisäistä kasvua.

Tara Rokpa -koulutus on 7 - 8 vuotta kestävä henkisen kasvun prosessi ja vaikka työ on yksilöllistä, koulutuksen yhdessä aloittaneet voivat muodostaa tukiryhmiä. Jokainen etenee omassa tahdissaan, mutta ryhmä luo viitekehyksen ajallisesti. Tara Rokpa -prosessi elää ja kasvaa niiden kokemuksista, jotka menetelmää käyttävät.

Terapian juuret

1980-luvun alkupuolelta lähtien Akong Tulku Rinpoche on korostanut terapian arvoa ihmisen työskennellessä itsensä kanssa ja niiden tilanteiden ja ongelmien kanssa, joita hän elämässään kohtaa. Perustana on mieltä koskeva syvällinen tieto, joka on lähtöisin hänen buddhalaisesta koulutuksestaan, hänen omasta viisaudestaan ja hänen tiibetiläisen lääketieteen tuntemuksestaan. Hän on ottanut tehtäväkseen luoda terapiamenetelmän, joka olisi sopiva tavallisille länsimaalaisille ja mukana terapian kehittämisessä on ollut pieni joukko länsimaisia henkisen hyvinvoinnin asiantuntijoita (psykoterapeutteja, psykiatreja, psykologeja, taide- ja perheterapeutteja sekä hierojia).

Rinpoche on esitellyt terapiansa Samye Lingissä ja muualla Brittein saarilla, Euroopan mantereella, Afrikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja tämän ansiosta hänellä on laaja näkemys ihmisten tarpeista monissa osissa maailmaa. Vaikka hänen opetuksensa vaihtelee tarpeiden ja olosuhteiden mukaan, sen pohjimmaisena tarkoituksena on auttaa ihmisiä kehittämään ymmärrystään ja kykyään tuntea kaikenkattavaa myötätuntoa.

Saattaa ihmetyttää, miksi täysinoppinut mietiskelynopettaja ryhtyy terapeutiksi eikä pitäydy mietiskelyssä. Akong Rinpoche toivoo voivansa työskennellä - hän on siihen sitoutunut - kaikkien häneltä apua hakevien hyväksi joko heti tai ajan myötä. Monet avunhakijoista eivät ole kiinnostuneita buddhalaisuudesta, mietiskelystä eivätkä uskonnosta, mutta he ovat huomanneet tarvitsevansa apua voittaakseen stressin, hämmennyksen, levottomuuden ja tunnetason kypsymättömyyden aiheuttamat ongelmat.

Tara Rokpa -terapia on saavuttanut tunnustetun aseman Britanniassa ja Irlannissa. Suomessa ei vielä ole yhtään terapeuttia, vaan ryhmien kouluttajat tulevat ulkomailta.

TARA ROKPA TERAPIA – nimen merkitys   Akong Rinpochen puhe Berliinissä 15.8.1996. Alkuperäinen englanninkielinen puhe: Tara Rokpa Therapy Haluaisin puhua hiukan siitä, mitä nimi ”Tara Rokpa -terapia” merkitsee. Siinä on kolme osaa: Tara, Rokpa ja terapia. Tara on sanskritin kieltä, tiibetiksi Dolma ja se merkitsee jonkin vapauttamista, vapaana olemista tai vapauttamismenetelmää. Rokpa on tiibetin kieltä ja merkitsee auttaa, auttaa itseään auttamaan muita siinä mielessä, että muuttuu heidän kannaltaan hyödylliseksi. Terapia on länsimaalainen termi. Huomaatte, että otsikossa on käytetty kolmea kieltä. Se johtuu siitä, että tiibetiläiset ovat arvostaneet perinteen puhtautta ja ovat halunneet säilyttää sen mahdollisimman muuttumattomana. Kaikissa sanskritista käännetyissä pyhissä teksteissä tiivistelmä on alussa aina sanskritiksi. Se kuvaa sitä, että opetuksia ei ole itse keksitty, vaan seurataan sellaisen henkilön viisautta, joka on viisauden saavuttanut. Tara on äitiaspekti. Ei sanan tavallisessa merkityksessä kodinhoitaja tai imettäjä, mutta avaruuden, tilan ja loputtomuuden merkityksessä. Jotakin, mikä voi sulattaa kaiken mitä tapahtuu. Olivatpa lapset miten tuhmia tahansa äiti huolehtii heistä, koska hänen ja lasten välissä on side. Äidin kyky huolehtia on rajaton, hän luopuu omista tarpeistaan lasten hyväksi, antaa tilaa toisille. Ne, jotka tuntevat buddhalaisen Tara harjoituksen tai Taran äitiaspektin merkityksen, tietävät, että Tara kuvataan monella eri tavalla, erityisesti 21 eri aspektina. Niistä kahdeksan liittyy suojelemiseen ulkoisilta vaaroilta kuten tulipaloilta, maanjäristyksiltä, myrkkykäärmeiltä ja petoeläimiltä. Loput liittyvät psykologiseen puoleen: miten ymmärtää ja suojella omaa mieltä. Harjoitus soveltuu koko elämän ymmärtämiseen ja siihen, että saa asiansa sujumaan. Rokpa tarkoittaa avunantoa, yhteistyökykyä. Lakkaa olemasta hyödytön ja muuttuu avuliaaksi. On kaikkein eniten hyödyksi, jos pysyy jatkuvasti ajan tasalla ystävien, itsensä ja ympäristön suhteen. Ongelmamme on siinä, että emme kuuntele, emmekä ymmärrä toisten eleitä ja ilmeitä. Emme tahdokaan ymmärtää. On oltava yhteistyökykyinen, jotta voi ymmärtää sisältä ja ulkoapäin tulevien ongelmien syyt. Terapiaan tai harjoitukseen ei liity omahyväistä ajattelua: ”Muut eivät tiedä mitään, olen heitä parempi.” Pikemminkin se on ymmärtämistä. Jotta voisi ymmärtää, on analysoitava itseään, tutkittava omia hyviä ja huonoja puolia, ympäristöä ja omia ihmissuhteita. Harjoituksen kautta ihminen kypsyy tunnistamalla asiat, ei niin, että hän poimisi uuden idean ja istuttaisi sen aivoihinsa. Kaikki menetelmät ovat meillä perintönä, mutta emme oivalla sitä. Opettelemme siis huomaamaan sen. Kun luemme kirjoja, teksti koostuu aakkosista. Joka kirjassa ei ole uudenlaisia aakkosia, vaan samat aakkoset toistuvat eri järjestyksessä kaikissa kirjoissa. Jotta voisi tunnistaa aakkoset ja siis oppisi lukemaan, tarvitsee koulutusta. Samalla tavoin terapiaharjoituksia tehdään asioiden yksinkertaisten perusrakenteiden tunnistamiseksi. Terapian kautta elämästä tehdään yksinkertaisempaa, ei monimutkaisempaa. Sitten voi sulattaa kaiken sen, mitä itselle tapahtuu, ymmärtää sen, mitä maailmassa tapahtuu, ja antaa itselleen aikaa kehittää kärsivällisyyttä. Siihen tarvittava perusta on myötätunto, ja tämä terapia perustuu yksinomaan siihen. Myötätunto koskee myös itseä, ei ainoastaan muita ihmisiä. Tarvitsemme kipeästi sitä, että ymmärtäisimme itseämme ja antaisimme itsellemme anteeksi. Myös ystävämme tarvitsevat myötätuntoamme - ja vihollisemme. Väärinkäsitykset ja sekaannus syntyvät noin vain, ilman syytä, koska itsellä on ongelma ja koska on vihollisia ja ystäviä. Pääasiallinen terapia, joka voi antaa meille kyvyn voittaa kaikki ne vaikeudet, joita kohtaamme, on myötätunto. Yhteenvetona voidaan sanoa, että äitiaspekti on pitää huolta omasta lapsestaan ja luopua kaikesta. Sellainen antaminen ei ole rangaistus, vaan tapahtuu myötätunnosta lasta kohtaan. Äiti voi antaa niin paljon aikaansa ja kaikkea mitä hänellä on, koska hän ymmärtää ja rakastaa. Tara Rokpa -harjoituksen nimeen liittyy tämä merkitys, se kokoaa yhteen kaikki buddhalaiset periaatteet. Tavoitteenamme on saavuttaa rajaton avaruus, mielestä tulee rajaton kuin avaruus. Kaikki, mitä mielessä tapahtuu, ilo, suru, kärsimys ja nautinto ovat kuin rakennuksia tyhjässä tilassa. Vaikka olisi miten paljon rakennuksia, ne mahtuvat avaruuteen, sillä se ei lopu koskaan. Kun on avaruuden kaltainen, voi rakentaa kaiken, mitä haluaa rakentaa, eikä tila ole koskaan liian pieni.

Kurssiohjelma

Niille, joilla on jo terapeutin pätevyys ja jotka haluavat mukaan koulutukseen, on kurssin ajankohta ja vaatimukset määritelty tarkkaan. Sen sijaan ne, jotka lähtevät koulutukseen oman kehityksensä takia, voivat jakaa harjoitukset paljon pitemmälle ajalle. Kummassakin tapauksessa aiheet ja harjoitukset kuitenkin seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä: yhdessä harjoituksessa saavutettu edistyminen on seuraavan perusta. Jaksot ovat nimeltään Opimme rentoutumaan, Takaisin alkuun, Kuinka tiikeri kesytetään, Kuusi valoa ja Kuusi maailmaa sekä Myötätunto. Opiskelu alkaa osuudesta Opimme rentoutumaan. Ryhmät Suomessa

Opimme rentoutumaan

Jakso perustuu Edie Irvinin kirjaan Healing Relaxation. Sen avulla tutustutaan hyötyihin, joita mielen  ja kehon tyyntymisestä seuraa. Se luo pohjaa ohjelman seuraaville vaiheille.

Terapian ensimmäinen vaihe: Takaisin alkuun

Tämä terapia on koko elämämme alustavaa tutkimista, ja se auttaa meitä näkemään, keitä todella olemme. Se tarjoaa meille mallin katsoa myönteistä ja kielteistä kokemusta tasapainoisesti. Opiskelumenetelmiin kuuluvat kirjoittaminen, piirtäminen, maalaaminen ja yksinkertainen hieronta, rentoutuminen, mielikuvaharjoitukset, työskentely viiden elementin kanssa ja säännölliset ryhmätapaamiset. Kurssi on itsessään innostava, ja ryhmässä saa ystäviä ja tukea, voidaan yhdessä pohtia ongelmia joita kohdataan kanssakäymisessä muiden kanssa.

Noin 18 viikon jälkeen seuraa viikon mittainen harjoitusjakso, jonka aikana kurssilaiset kokevat uudelleen elämänvaiheen hedelmöitymisestä syntymään. Sen jälkeen ryhmä jatkaa säännöllisiä tapaamisia ainakin kaksi kuukautta. Työskennellään yhä elementtien kanssa ja pyritään yhdistämään syntymäkokemus jokapäiväiseen elämään.

Takaisin alkuun -ohjelman elementteihin liittyvät harjoitukset on jaettu kahteen vaiheeseen. Elementtien kanssa työskentely (vaihe 1) on tarkoitettu tehtäväksi ohjelman ensimmäisenä vuotena. Se perustuu näkemykseen, jonka mukaan yksilö ja maailmankaikkeus koostuvat samoista asioista.

Ensimmäinen vaihe tutkii jokaista viittä elementtiä: maata, vettä, tulta, ilmaa ja avaruutta. Niitä tutkitaan sellaisina kuin ne ilmenevät luonnossa. Tarkastellaan myös, miten olemme suhteessa kuhunkin niistä ruumiin ja tunteiden tasolla.

Elementtien tasapainottaminen sisällämme (vaihe 2) on mielikuvaharjoitus, jossa pyrimme näkemään jokaisen elementin puhtaan aineksen epäkiinteässä muodossa. Se tehdään Takaisin alkuun -prosessin lopuksi. Se auttaa tasapainottamaan tunteita samalla kun syntymäkokemus yhdistetään arkielämään.

Terapian toinen vaihe: Kuinka tiikeri kesytetään

Tämä ohjelma kestää hiukan yli vuoden. Se on sarja Akong Rinpochen suunnittelemia terapiaharjoituksia, jotka on julkaistu kirjassa Kuinka tiikeri kesytetään. Niitä harjoitetaan järjestyksen mukaisesti ryhmätapaamisissa ja omin päin. Ryhmäkokoontumisissa mukaan liitetään hierontaa, piirtämistä ja maalaamista. Tärkeää on myös keskinäisen tuen antaminen.

Terapian kolmas vaihe: Kuusi valoa

Kuusi maailmaa on kuuden kuukauden mittainen kurssi, joka tutkii kuudessa kielteisessä mielentilassa olemisen alkusyytä, ominaisuuksia ja seurauksia. Nämä mielentilat ovat ylpeys, kateus, halu ja kiireisyys, tyhmyys, ahneus ja himo sekä suuttumus ja viha ja niiden vallassa ollessaan ihminen kokee kärsimystä. Tunteiden yhdistäminen valoihin ja tiettyihin ääniin sisäisessä muutoksessa.

Jokaista mielentilaa ja niistä saatuja kokemuksia pohditaan. Lisäksi tarkastellaan, miten kukin niistä saa alkunsa, sekoittuu toisiin ja miten yksi mielentila johtaa seuraavaan. Sen jälkeen tutkitaan ja kokeillaan vastalääkitystä monin eri menetelmin, pääasiassa harjoittamalla tietoisuutta ja visualisointia. Ryhmätyöskentely sisältää liikkumista samoin kuin piirtämistä ja maalaamista.

Terapian neljäs vaihe: Kuusi maailmaa

Harjoitukset, joiden tekemiseen kuluu noin kuusi kuukautta, kehittävät valon ja äänen käyttöä, jota jo aiemmin harjoiteltiin. Tässä keskitytään kuvittelemaan mielessä kärsimyksen tiloja sellaisina kuin ne ilmentyvät maailmankaikkeudessa. Empatialla on mahdollisuus alkaa laajentua yhä puolueettomammaksi myötätunnoksi kaikkia olentoja kohtaan.

Terapian viides vaihe: Kuinka tiikeri kesytetään (viimeiset luvut)

Tässä palataan Akong Rinpochen kirjan pariin ja käydään läpi viimeiset kappaleet kuudessa kuukaudessa. Annetut harjoitukset auttavat kohtaamaan kärsimystä, vähentävät pelkoa ja lisäävät avoimuutta.

Terapian kuudes vaihe: Myötätunto terapian tuolla puolen

Kun osanottajat ovat käyneet läpi edellä selostetut vaiheet, tulee ilmeisemmäksi, että vanhojen haavojen parantamisessa ja uusien syntymisen ehkäisyssä tärkeintä on kehittää myötätuntoa itseään kohtaan. On nähtävä omien neuroosiensa pettävät solmut ja aukaistava ne. On ehkä jo havaittu, että ainoastaan kehittämällä samanlaista myötätuntoa toisia kohtaan voi olla todella vapaa. Tämä vaihe, jolloin kehitetään myötätuntoa itseä ja muita kohtaan on Tara Rokpa -terapiaohjelman lähtökohta ja myös sen päätepiste. Tässä tutustutaan vanhoihin buddhalaisiin harjoitusmenetelmiin kuten Mielen harjoittamisen seitsemän kohtaa (Seven Points of Mind Training), Mahayanan buddhalaisiin opetuksiin kuudesta tuonpuoleisesta hyveestä tai viisaudesta ja Chenrezig-mietiskelyharjoitukseen, jotka auttavat syventämään ja laajentamaan myötätuntoamme.

Lisätietoa saa ottamalla yhteyden Samye Lingiin tai Tara Rokpa Therapyyn Edinburghissa Skotlannissa: Tara Rokpa International. Terapiakasetti on saatavilla Samye Lingin kaupasta. Ryhmät Suomessa (päivitettyä tietoa).

***

Kuinka tiikeri kesytetään on käännetty useille eri kielille. Akong Tulku Rinpochen toinen terapiakirja Restoring the Balance ilmestyi 2005. Alla käännös Edie Irwinin kirjoittamasta luvusta Viisi elementtiä, joka liittyy Rokpa-terapiaan.

Viisi elementtiä

Mitä sirpaleisemmaksi tieto pilkkoutuu, sitä enemmän tarvitaan keinoja puhua siitä, mikä yhdistää meidät muuhun maailmaan. Kaikilla on erilaisia elämänkokemuksia, mutta myös jotain yhteistä, mikä yhdistää jokaisen meistä toisiin eläviin olentoihin ja ympäristöömme. Eräs yhteinen kieli löytyy viidestä elementistä.

Viiden elementin järjestelmä koskee kokonaisuutta ja osia suhteessa kokonaisuuteen. Se löytyy useimmista vanhoista kulttuureista alkukantaisen tieteen rakennusaineksena. Terveydenhoidon opit esimerkiksi kiinalaisessa, intialaisessa (ayurveda) ja tiibetiläisessä perinteessä perustuvat tarkkoihin havaintoihin elementeistä luonnossa. Kaikki alkoi luonnon ja sen muutosten tarkkailusta. Havainnot tulkittiin viiden elementin pääperiaatteiden kautta. Tiibetiläisessä järjestelmässä ovat käytössä maa, vesi, tuli, tuuli (eli ilmaelementti) ja avaruus (tilaelementti).

Teoria elementeistä perustuu tasapainon tuntumaan. Kun elementit ovat tasapainossa, ihmiset ja eläimet ovat terveitä ja sopusoinnussa. Jos elementit elävien olentojen ympäristössä joutuvat pois tasapainosta, olennot alkavat voida huonosti ja altistuvat sekä ruumiillisille että psyykkisille sairauksille. Silloin on vaikea löytää rauhaa ja tuntea voivansa hyvin. Kun tulee tietoiseksi elementeistä itsessään ja huomaa, että niiden tasapaino vaikuttaa muihin, ja että altistuu itse muiden vaikutuksille, alkaa toimia maailmassa entistä hyödyllisemmin. Kehittyy huoli ympäristöstä ja kaikista, jotka kärsivät siksi, että luonnon tasapaino on häiriintynyt.

Jokainen elementti karkeimmasta hienojakoisimpaan on luonnonlaki, eikä ainetta. Koemme elementtejä harvoin puhtaasti, mutta niiden havaitsemisen väline, keho, on jatkuvasti kaikkien viiden elementin ilmentymä. Elementit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ne ovat elinvoiman mittari.

Maa sisältää jalokiviä ja kallisarvoisia metalleja, mutta kun se rikotaan louhimalla tai poltetaan kemiallisin ainein, sen koskemattomuus särkyy ja vahvuus häviää. Sellainen järkyttää ympäristön tasapainoa ja voi vaikuttaa kasvien, eläinten ja ihmisten terveyteen. Saastunut maa haisee, eikä mikään kasva siinä hyvin. Kun metsä ei kasva rikotussa ja saastuneessa maassa, vesi vie maan mennessään ja joet tulvivat. Mitä enemmän maata siirretään peltojen muuttuessa teiksi ja kaupungeiksi, sitä turvattomammaksi ihmisten ja eläinten olo käy.

Kun hyönteisiä ja rikkakasveja tapetaan myrkyin, maa muuttuu epäpuhtaaksi ja epävakaaksi. Kemialliset aineet joutuvat maasta ravintoomme, ja maaelementti meissä muuttuu myös epävakaaksi. Jos suojelemme villiä luontoa aavikoitumiselta, liialliselta louhinnalta ja ylirakentamiselta, autamme pitämään ulkoisia elementtejä tasapainossa ja tuemme sitä kautta omaa tasapainoamme.

Psyykkisellä tasolla vahva ja tasapainoinen maaelementti tekee henkilöstä luotettavan ja tervejärkisen. Hän on kuin kallio ja muut hakevat hänestä turvaa. Jos maa on liian vahva muihin elementteihin nähden, ihmisestä tulee dogmaattinen, hidas, itsepäinen ja masentunut. Heikko maaelementti puolestaan saa aikaan levottomuutta ja epärealistisuutta; henkilöllä voi olla paljon ideoita, mutta vähän kykyä toteuttaa niitä. Nykyaikaisessa kaupunkiympäristössä maaelementin heikkous on tavallista. Hyvä apu tähän on työskennellä maan kanssa rakennuksilla, kaivamalla maata, muovailemalla savea tai tekemällä puutarhatöitä. Riittävä lepo, rentoutuminen, rauhallinen ilmapiiri ja ravitseva raskaanpuoleinen ruoka voivat vahvistaa sisäisiä maaelementin ominaisuuksia.

Monet ihmiset ovat välillä yliaktiivisia, välillä täysin voimattomia. Bipolaarinen ja maanis-depressiivinen ovat leimoja, jotka voivat vainota tällaista ihmistä läpi elämän. Vaikka voikin olla tarpeen hakea neuvoja lääkäriltä ja käyttää psyykenlääkkeitä, tietoisuus siitä, että elementit on saatava tasapainoon, auttaa. On hyvä tietää, miten sisäistä maaelementtiä vahvistetaan, kun tuulen energia puhaltaa liian voimakkaasti ja millä tavalla ilmaelementtiä voimistetaan, kun maan karkeat piirteet painavat mieltä masennukseen. Ongelmat voidaan kohdata ja työstää.

Vedellä on puhdistava voima ja se heijastaa valoa, nämä veden ominaisuudet ovat tutkimisen ja pohdiskelun arvoisia. Tyyni veden pinta, joka heijastaa kuunvaloa, voi innostaa pohtimaan ilmiöiden olemusta syvällisemminkin.

Fyysisellä tasolla kaikki nesteet kuuluvat pääasiassa vesielementtiin. Kehon tai maapalasen hyvinvoinnille vesi on tärkeää, mutta liika vesi aiheuttaa tuhoa. On juotava tarpeeksi, jotta kudokset pysyvät joustavina, ravinteet saadaan kuljetetuksi paikasta toiseen ja kuona siirrettyä pois. Vesi tekee ihosta, lihaksista ja nivelistä kimmoisia.

Psyykkisesti ihminen, jonka vesielementti on vahva ja tasapainoinen, luonnostaan varma, joustava ja luova suhteessa elämään, hän nauttii yhteistyöstä. Sisäinen vesielementti sallii kohdata esteet jopa ilolla. Vesi auttaa kokemaan tunteet osana elämän virtaa, niin että tuskaakin voi käsitellä patoamatta tai kieltämättä sitä. Tunteiden vaihtelu on luonnollista kuin vuorovesi tai kevättulva joessa.

Jos vesielementti on voimakas, muttei hienostunut, henkilö käyttäytyy ylitsepursuavan tunteellisesti ja itsekeskeisesti. Tunteet tulvivat. Vaikka hän voi tuntea myötätuntoa nähdessään toisten kärsivän, empatia muuttuu pian suruksi, sääliksi ja sitten itsesääliksi, kun hän hukkuu omiin tunteisiinsa. Ruokavalion muutokset ja ympäristön vaihtelu voivat syöstä vesielementin epätasapainoon. Kävely korkeilla paikoilla – ikään kuin tulvivan tasangon yläpuolella – voi auttaa, samaten neulominen, shakki, puun veistäminen, puutarhanhoito, leipominen, golf ja kaikki tervehenkinen syventyminen johonkin muuhun kuin omaan itseen. Tyyneysmietiskelystä ja muista henkisistä harjoituksista voi myös olla apua.

Jos vesielementti on heikko, itseluottamuskin on heikko ja silloin ärsyyntyy helposti, joutuu paniikkiin jopa pikkuasioista. Tunteet koetaan uhkana ja sopimattomina. Suhde muihin ihmisiin on epävarma mutta peräänantamaton ja siksi hauras. Jos niin on, tutustuminen veteen luonnossa voi auttaa: virtaavan veden katseleminen, meren tai tyynen järven rannalla istuminen ja uiminen. Kun ärsyyntyy tai tuntee pakokauhua, on tärkeää juoda tarpeeksi vettä, etenkin jos työskentelee tunkkaisessa toimistossa.

Mitä ympäristöön tulee, puhdas vesi on olennaista elämän kannalta. On hyvä pyrkiä suojelemaan paikallisia vesistöjä ja käyttää vettä säästeliäästi. Puutarhaankin voi valita kasveja, jotka eivät tuhlaa vesivaroja.

Esimerkiksi suitsuke lämmittää vain vähän, mutta sitä poltetaan savun takia, ja siinä on polttoaineena parhaimmillaan aineksia, joista syntyy kevyt ja hyvältä tuoksuva virkistävä savu, aivan erilainen kuin jos poltettaisiin kumia tai öljyä.

Tuli ja vesi ovat luonnostaan vihollisia. Vesi sammuttaa tulen ja tuli haihduttaa veden. Veden läheisyys tekee tulesta kuitenkin turvallisemman. Tuli estää vettä jäätymästä, se saa sen pysymään märkänä ja virtaamaan. Maaelementillä on tärkeä osa siinä, että tulesta voi nauttia turvallisesti.  Tarvitaan kunnollinen tulisija tai kynttilänpidike, jottei tuli pääse irti. Kun tuli on kunnollisessa astiassa, se on kaunis ja palvelee meitä hyvin.

Kehossa tuli hallitsee prosessia, jossa ruoka sulaa ja muuttuu energiaksi. Se liittyy myös sukupuolihormoneihin sekä intohimon ja vihan tunteisiin. Vanha sanonta ”olet sitä mitä syöt” viittaa ruokaan energianlähteenä. Kehomme laatu ja energian määrä riippuu polttoaineesta, jota kehoon syötämme.

Kun tulielementti on yksilössä voimakas ja tasapainossa, hänestä huokuu persoonallista lämpöä, rakkautta ja kauneutta. Luonnollinen energian virta luo kestävyyttä, eikä ihminen uuvu helposti. Tällainen henkilö on taitava ihmissuhteissa ja hänellä on luonnollinen tasapainovaisto raskaampien maa- ja vesielementtien johdosta. Vaara polttaa muita tekojen, sanojen tai asenteen kautta vähenee. Iloinen luonne, kauneudentaju ja herkkyys ovat myös tyypillisiä piirteitä.

Kun tuli on voimakas, muttei tasapainossa, ihminen on vaarassa joutua intohimon ja vihan äärimmäisyyksien valtaan. Ylireagointia voi olla vaikea hallita. Nykykulttuuri ja mainonta kannustavat meitä häpeämättä seuraamaan halujamme ja väkivalta on yleistä. Alkoholin, ”tuliveden” käyttö ja tupakointi ovat merkkejä liiallisen tulielementin aiheuttamasta epätasapainosta. Äärimmäisessä tapauksessa se voi johtaa vakavaan mielisairauteen, jossa ihmistä polttavat voimakkaat vihan, halun, kateuden tai ahdistuksen tunteet. Elämän yksinkertaistaminen ja luontoretkeily sekä virkistysaineiden välttäminen voi auttaa. Tuleen liittyvät ongelmat voivat johtua kypsymättömyydestä, ja kokemuksen kautta oppiminen parantaa tilannetta. Ehkä kaikkein tärkeintä on oppia ystävyyttä ilman omistamisenhalua, jotta se lämpö ja rakkaus, jota kaivataan, tulevat mahdollisiksi.

Heikko tulielementti tekee ihmisestä kylmän ja välinpitämättömän ja hän näyttää henkisesti harmaalta. Hänen on hyvä hakeutua päivänvaloon ja aurinkoon, viettää aikaa muiden kanssa miellyttävällä tavalla. Kynttilöiden sytyttäminen huoneessa voi olla avuksi.

Ilmaston lämpenemisestä kiistellään. Suurin osa ihmisistä kokee kaupunkien liikenteen kuumuuden ja ponnistelemme keventääksemme ympäristöä erilaisella viihteellä. Jos huomaamme itsessämme tarpeen tasapainottaa elementtejä näemme myös, mitä voimme tehdä tasapainottaaksemme tulielementtiä maailmassa yleensä.

Keskittymiskykyistä mieltä voi verrata nuoreen urheilijaan, joka pystyy liikkumaan nopeasti mihin vain ja toimimaan tarpeen vaatimalla tavalla. Ilmaelementti hallitsee myös hengitystä ja puhetta. Henkilö, jonka ilmaelementti on tasapainossa, pystyy puhumaan selkeästi ja asiallisesti, eikä hän puhu liikaa.

Jos ilmaelementti on vahva mutta epätasapainossa, ihminen on levoton ja hänen on vaikea keskittyä. Hän puhuu paljon, ja samat ajatukset pyörivät mielessä jatkuvasti. Pahimmillaan se johtaa täydelliseen unettomuuteen ja tilaan, jossa ei voi olla paikoillaan. Ajatukset menevät epäjärjestykseen ja hämmentävät. Tähän liittyy usein pelkoja, fantasioita tai tuskallisia psyykkisiä kokemuksia. Tietoisuuden kasvattaminen ja mahdollisuus tasapainottaa elementtejä ennen kuin tila on akuutti, ovat suureksi avuksi. On tärkeää levätä, syödä ehkä tavallista hiukan raskaammin ja lisätä maa- ja vesielementtien osuutta. Rauhalliset läheiset ihmiset ovat tueksi ja lempeä hieronta voi myös auttaa. Vapaa maalaus vesiväreillä, joka antaa tilaa ilmaisulle ja liikkeelle, on hyvä välityskeino keveiden ja raskaiden elementtien välillä.

Elementtinä tuuli vallitsee nykyaikaisissa kaupunkikulttuureissa. Se koskee sekä kaupungissa asuvia yksilöitä että koko yhteiskuntaa. Ihmiset tekevät vähemmän käsillään, sen sijaan he ovat hallintotehtävissä, tietokoneisiin, markkinointiin ja viestintään liittyvissä ammateissa, joissa pysytään enimmäkseen paikallaan. Toisten ihmisten kohtaaminen kasvoista kasvoihin, yhteistyö ja keskustelu, joiden avulla elementtejä voisi tasapainottaa, käyvät yhä harvinaisemmiksi. Nykyaikaisessa ympäristössä ilmaelementti tekee ylitöitä. Elementtien tutkiminen itsessä ja niiden tasapainottaminen voisi olla suureksi hyödyksi sekä itselle että maailmalle, jossa itse kukin on pikkuruisena osasena mukana.

Avaruus sallii muiden elementtien ikuisen dynaamisen tasapainoilun. Kun tulee tietoiseksi epätasapainosta, voi antaa kaiken – tuskan, sairauden, huolten, ahdistuksen, pelon ja hämmennyksen – sulautua avaruuteen ja aloittaa uudelleen, antaa elementtien vuorovaikutuksen ilmentyä.

Silloin kun tilaelementti on voimakas karkealla tavalla, henkilö on ”pihalla”. Joskus tämä tila liittyy henkiseen harjoitukseen, joka ei ole vielä vakiintunut. Silloin kannattaa tutkia, miten neljää fyysistä elementtiä voidaan tasapainottaa tilassa. Jonkin aikaa on hyvä välttää stressiä ja monimutkaisia tilanteita. Psyykenlääkkeitä tulisi välttää ja hakeutua maalle yksinkertaisiin oloihin, mikäli mahdollista.

Jos tilaelementti on heikko muihin elementteihin verrattuna, ihminen on todennäköisesti ahdaskatseinen ja tuomitsee kaikki itseään avoimemmin ajattelevat. Tällaisen ihmisen elämä kuluu epämiellyttävässä kiireessä ja pikkuasioiden kanssa nyhrätessä. Kaikki tuntuu tukahduttavan. Tilan tuntu voidaan palauttaa vähentämällä työpaineita ja lisäämällä vapaa-aikaa. Opi katsomaan ulos ikkunasta taivaalle ja anna huolten hävitä avaruuteen, tee huolistasi vähemmän kiinteitä. Jos siitä tulee tapa, sille, mitä pitää tärkeänä löytyy enemmän aikaa ja tilaa.

Jos avaruus on elementtinä vahva ja tasapainossa, ihminen on avarakatseinen ja näkee asiat laajemmasta näkökulmasta kaaoksenkin keskellä. Suhde muihin on ystävällinen ja täynnä myötätuntoa, muut saavat paljon tilaa. Elämä ja ongelmanratkaisu ovat rikkaan mielikuvituksen varassa; tila antaa mahdollisuuden mihin vain. Suurina pitämillämme ihmisillä on usein hyvinkehittynyt tila-elementti. Heiltä puuttuu tunne rajoittuneisuudesta ja tilaisuuden tullen he kokeilevat asioita, joita muut pitävät mahdottomina. Kuten Akong Rinpoche sanoo: ”Vain mahdoton on tekemisen arvoista.”

Teksti © Tri Akong Tulku Rinpoche

Lisätietoja: