|
Tiibetinbuddhalaisuuden neljä koulukuntaa: nyingma, kagyu, sakya ja geluk |
||||||||||||||
|
Nyingma-koulukunnan opetusten lähteinä ovat Buddha Samantabhadra, Vajrasattva ja Uddiyanan Garab Dorje. Koulukunnan perusti intialainen guru Padmasambhava, joka tuli Tiibetiin 700-luvulla. Kaikissa neljässä koulukunnassa käytetään sutrien ja tantrojen kokoelmaa, johon kuuluu yli 320 teosta. Tähän nyingma-perimyslinja lisää kokoelman Satatuhatta nyingma-tantraa, joka tunnetaan nimellä Nyingma Gyübum sekä kätkettyjen aarteiden termatekstit. Jamgon Kongtrul Lodro Thaye (1813-1899) kokosi ne Kallisarvoisten termatekstien aarteistoksi (Rinchen Terdzöd). Lukuisat suuret nyingma-mestarit ovat vuosisatojen kuluessa kirjoittaneet Buddhan opetusten kommentaareja, ohjeita, spontaaneja vajralauluja (doha) ja harjoitustekstejä oppilaittensa hyödyksi. Heihin kuuluvat mm. Rongzom Mahapandita (1012-1088), Kunkhyen Longchen Ramjam (1308-1363), Rikdzin Jikme Lingpa (1729-1798), Dzogchen Patrul (1808-1887), Lama Mipham (1846-1912) ja Jikme Trinley Öser (1745-1821). Näiden mestarien kirjoittamia teoksia käytetään edelleen oppi- ja harjoituskirjoina.
Guru Padmasambhava piilotti aarteina monia opetuksia ja ohjeita tekstien muodossa, patsaina ja rituaaliesineinä. Tarkoitus oli, että ne löydetään sitten, kun aika niiden käyttämiselle on oikea. Yli sata tantrista mestaria onkin myöhemmin paljastanut näitä kätkettyjä aarteita ja opettanut niitä oppilailleen Padmasambhavan neuvoja seuraten. Tällä tavoin syntyi terma (ilmestysten) perimyslinja. Yhdeksän kulkuneuvoa Nyingma perimyslinja luokittelee buddhalaiset opetukset yhdeksäksi kulkuneuvoksi, joista korkein on Atijooga eli dzogchen (suuri täydellisyys). (1) Shravaka-yana, kuulijoiden kulkuneuvo, (2) Pratyekabuddha-yana, yksinäisten oivaltajien kulkuneuvo, (3) Bodhisattva-yana, Mahayana (lähinnä Buddha Shakyamunin sutraopetukset); kolme ulkoista tantraa - (4) Kriya (toiminta) tantra, (5) Upa (sitoumus) tantra, (6) Jooga (harjoitus) tantra; ja kolme sisäistä tantraa - (7) Mahajooga (sisältää visualisaation luomisen vaiheen), (8) Anuyoga (korostaa täydellistämisvaihetta), (9) Atijooga (keskittyy syvälliseen tyhjyyden mietiskelyyn). Ensimmäiset kolme ovat yhteisiä kaikille buddhalaisille, kolme seuraavaa liittyvät tantrisiin harjoituksiin yleensä ja kolme viimeistä ovat nyingma perinteen erikoisharjoituksia. Tantriset nyingmalinjat Nyingmatantrojen alkuperän mukaan jaotellaan kuusi perimyslinjaa. Yleiset kama linjat ja erityiset terma linjat: (1) Ajatusperinne; dharmakaya buddhan mielen alkuperäiset opetukset, joiden lähteenä on alkubuddha Samantabhadra. (2) Tietäjien (vidhyadharojen) symbolinen perinne, joka viittaa sambhogakaya buddhiin ja jonka alkuna on linja Vajrasattvalta Vajrapanin kautta Uddiyanan Garab Dorjelle. (3) Suurten yksilöiden korvaan kuiskattu perinne, nirmanakaya buddhan opetukset. Viiden buddhaperheen opetukset vastaanotti ihmisen muodossa mestari Garab Dorje ja ne siirtyivat sitten Manjushrimitran, Shrisimhan, Padmasambhavan, Jnanasutran ja Vimalamitran kautta Vairocanalle. Perimyslinja jatkui Tiibetissä ja on olemassa tänäkin päivänä. Erityiset termalinjat ovat (4) Ennustetun valtuuden perinne (bk'a-babs lung-bstan-gyi-brgyud-pa), (5) Valaistuneen pyrkimyksen vahvistama perinne (smon-lam-dbang-bskur-gyi-brgyud- pa) ja (6) Dakinien uskotuille sinetöimä perinne (mkh'a-'gro-gtad-rgya'i-rgyud-pa). Transmissiolinjat Nyingma vajrayana perinteen siirto jakaantuu kolmeen pääryhmään: (1) Kama (bk'a-ma) suullinen perinteen siirto; (2) Terma (gter-ma) kätkettyjen aarteiden perinteen siirto; (3) Daknang, (dag-snang) näkyjen perinteen siirto. Nämä kolme voidaan tiivistää kahteen transmissiolinjaan: (1) Suullinen perinne, johon sisältyy Mahayogan, Anuyogan ja Atiyogan dzogchen tantrat ja muita aiheeseen liittyviä tekstejä. (2) Aarteiden perinne, johon kuuluvat ne termatekstit ja aarteina kätketyt patsaat, kuvat ja rituaaliesineet, jotka henkiset mestarit ovat myöhemmin löytäneet valaistuneen mielensä ja meditatiivisten näkyjen kautta. Nyingma perimyslinjan haltijat Tiibetissä ja maanpaossa Samyen luostarin valmistumisen jälkeen Tiibetissä ei rakennettu muita luostareita, ennen kuin Ka Dampa Desheg (1112-92) perusti Kathok luostarin Khamiin Itä-Tiibetiin vuonna 1159. Tämä oli alku nyingmapojen kuudelle pääkeskukselle Tiibetissä. Vuonna 1610 Rikdzin Ngaki Wangpo perusti Thupten Dorje Drak luostarin Samyen lähelle. Vuonna 1676 Ugyen Terdak Lingpa perusti Ugyen Mindrolling luostarin Keski-Tiibetiin. 1665 Rikdzin Kunsang Sherap perusti Palyul Namgyal Jangchup Ling luostarin Itä-Tiibetiin ja 1685, Dzogchen Pema Rikdzin perusti Dzogchen Ugyen Samten Choöling luostarin Dergeen Khamissa. 1735 Zhalham Rapjampa perusti Zhechen Tenyi Dhargye Ling luostarin Itä-Tiibetiin. Monet näistä luostareista tuhoutuivat kulttuurivallankumouksessa vuonna 1959 tai sen jälkeen. Hartaat tiibetiläiset paikalliset asukkaat ja kiinalaiset buddhalaisyhteisöt Kiinassa tai sen ulkopuolella ovat auttaneet jälleenrakentamaan niitä osittain. Luostarien hengelliset mestarit ovat jatkaneet työtään maanpaossa Intiassa, Nepalissa ja Bhutanissa, missä perinnettä säilytetään sekä nuoria lamoja ja jälleensyntyneitä mestareita koulutetaan. Perimyslinjan nykyinen johtaja Hänen pyhyytensä Mindrolling Trichen Rinpoche on nyingma-perimyslinjan viimeisin johtaja. Hän on perustanut Mindrolling luostarin Intiaan Clementowniin, Dehraduniin. Hän siirtyi parinirvanaan vuonna 2008.
Karmapoiden osuus perimyslinjan säilyttämisessä on hyvin keskeinen. Ensimmäinen, toinen ja yhdeksäs Karmapa tunnettiin meditatiivisista kyvyistään ja kirjallisista ansioistaan. Kolmas, seitsemäs ja kahdeksas Karmapa tekivät korkeatasoisia kommentaareja sekä sutriin että tantroihin. Kymmenes Karmapa oli taiteilija ja runoilija. 1800-luvulla elänyt mestari Jamgon Kongtrul Suuri kokosi ’Kagyu mantrayanan aarteiston’, josta tuli yksi perimyslinjan tärkeimmistä teoksista ohjeineen, initiaatioineen ja harjoituksineen.
Thangkamaalausta käytetään visualisaatioharjoituksen apuna. Kuvat: ©Rokpa International Tantra ja mahamudra Kagyu-perinteeseen kuuluu sekä sutra- että tantraopetusten ydinkohdat, erityisesti painotetaan tantraa eli vajrayanaa ja mahamudraa. Siihen kuuluu kaksi polkua: taitavien menetelmien polku ja vapautuksen polku. (1) Taitavien menetelmien polku (thabs lam) sisältää kriya- (toiminta) tantran, charya- (sitoumus) tantran, joogatantran ja anuttarajoogatantran. Viimeisessä on kolme osaa: isätantra (pha rgyud), äititantra (ma rgyud), ja ei-dualistinen tantra (gnyis med rgyud). Nämä kolme ovat tärkeitä kagyu-perinteessä, ja erityisesti painotetaan äititantraa ja ei-dualistista tantraa. Kaikissa tantraharjoituksissa on kaksi pääosaa: visualisaation kehittämisvaihe (tiib. bskyed rim, skt. utpatti-krama) ja täydellistämisvaihe jossa visualisaatio sulautuu tyhjyyteen (tiib. rdzogs rim, skt. sampanna-krama). Visualisaatioharjoituksissa käytetään tantrisia mietiskelyjumaluuksia eli jidameita, valaistuneen mielen eri aspektien vertauskuvia. Kagyu-perinteen pääharjoitukset ovat Vajrayogini (rdo rje phag mo), Cakrasambhava (khor lo sde mchog) ja Gyalwa Gyamtso (rgyal ba rgya mtsho). On myös dharmansuoljelijoihin liittyviä harjoituksia, kuten Mahakala. Täydellistämisvaihe on harjoituksen syvällisin osa. Siihen kuuluu elämänenergiaan eli pranaan (tiib.rlung), kanaviin eli nadeihin (tiib. rtsa) ja ydinainekseen eli binduihin (tiib.thig le) liittyviä harjoituksia. Eräs täydellistämisvaiheen tärkeimmistä harjoituksista on anuttarajoogan äititantroihin kuuluva Naropan kuusi joogaa. Sitä harjoitetaan nykyisinkin kaikissa kagyuperinteissä, erityisesti karma kagyu -linjassa. (2) Vapautuksen polku (grol lam) on kuuluisa mahamudra (phyag rgya chen po), Suuri Sinetti, joka on korkein mietiskelymenetelmistä ja kagyu-perinteen ainoalaatuinen opetus. Gampopan perimyslinjassa on kolme tapaa antaa mahamudraohjeet: sutra-mahamudra (mdo lugs), mantra-mahamudra (sngags lugs) ja ydin-mahamudra (snying po lugs). Gampopa, jonka tulon Buddha ennusti, opetti ne näin 1000-luvulla ja perinnettä on jatkettu nykypäiviin asti. Kaikki kagyu-koulukunnat opiskelevat mahamudran perustaa, polkua ja tuloksia, mutta lähestymistavat eroavat hiukan toisistaan. Ohjeet ovat karma-kagyu koulukunnassa erittäin selkeät. Tantra- ja mahamudraopetukset liittyvät mielen todellisen luonnon suoraan oivaltamiseen. Sitä kutsutaan tavalliseksi mieleksi (thamal gyi shepa) ja vajra-mieleksi (sems kyi rdo rje).
Kagyu-perinteen neljä vanhempaa ja kahdeksan nuorempaa linjaa Gampopan dakpo kagyu perintessä syntyi neljä pääkoulukuntaa, jotka hänen oppilaansa perustivat: Neljä vanhempaa linjaa 1. Phaktru ('phag gru) kagyu Deshek Phagmo Trupa Dorje Gyalpo (1110-1170), Gampopan oppilas, oli erikoistunut mahamudra-perinteeseen. Hän perusti Densa Thilin luostarin Phakmon alueelle ja hänen oppilaansa perustivat useita alakoulukuntia. 2. Kamtsang (kam tshang) eli Karma (kar ma) kagyu Ensimmäinen Karmapa, Düsum Khyenpa (1110-1193), yksi Gampopan pääoppilaista, tapasi Gampopan 30-vuotiaana. Hänen perustamansa koulukunta on säilynyt vahvana tunnistettujen inkarnaatioiden ansiosta. Kaikki Karmapat ovat Tiibetissä kuuluja meditatiivisista kyvyistään, oppineisuudestaan ja ahkeruudestaan toimia muiden hyödyksi. Kuudestoista Gyalwa Karmapa, Rangjung Rigpe Dorje (1924-1981) oli koko kagyu-perinteen johtaja. Hänen jälleensyntymänsä, seitsemästoista Gyalwa Karmapa elää nykyisin Intiassa Tiibetin-pakolaisena. Elinvoimaisena karma kagyu -perimyslinja on auttanut pitämään yllä muitakin kagyu-koulukunnan perinteitä, jotka Marpa toi Intiasta Tiibetiin. Tiibetin ulkopuolella karma kagyu on perinteistä voimakkain ja sen harjoituksia tehdään keskuksissa eri puolilla maailmaa. 3. Tsalpa (tshal pa) kagyu Lama Shang, joka tunnetaan nimellä Yudakpa Tsondu Drakpa (1123-1193) perusti tämän perinteen. Hänen opettajansa oli Gampopan oppilas, Wangom Tsultrim Nyingpo. Hän perusti Gungthangin luostarin. 4. Barom ('ba' rom) kagyu Barom Darma Wangchuk, joka oli Gampopan oppilas perusti tämän koulukunnan ja Barom luostarin Pohjois-Tiibetiin.
Kahdeksan nuorempaa linjaa kehittyivät Phaktru kagyu perinteestä: 1. Drikung kagyun perusti Drikhung Kyopa Jigten Sumgyi Gönpo (1143-1217). Drikung Kyapgön Chetsang Rinpoche (s.1946) joka asuu Dehradunissa Intiassa on perimyslinjan nykyinen haltija. 2. Drukpa ('brug pa) kagyun perusti Drupchen Lingrepa Pema Dorje (1128-1188). Hän oli Phagmo Trupan ja tämän oppilaan, Chöje Tsangpa Gyare Yeshe Dorjen (1161-1211) oppilas. He perustivat tämän perinteen ensimmäisen luostarin, Namdrukin, Keski-Tiibetiin. Myöhemmin Kunkhyen Pema Karpo (1527-1592) perusti Druk Sang-ngak Chöling luostarin Etelä-Tiibetiin ja siitä tuli linjan pääkeskus. Darjeelingissa asuva Kapgön Drukchen Rinpoche on linjan nykyinen johtaja. Tämä perimyslinja on Bhutanin valtionuskonto. Opetukset toi Bhutaniin aikoinaan suuri drukpa kagyu mestari Shaptrung Ngakwang Namgyal ja ne kukoistivat siellä monta sataa vuotta. Hänen pyhyytensä Bhutanin Je Khenpo ja Bhutanin nykyinen kuningas Jigme Senge Wangchuk johtavat drukpa kagyu linjaa Bhutanissa. 3. Taklung (stag lung) kagyun perusti Taklung Thangpa Tashi Pal (1142-1210). Taklung Shapdrung Rinpoche on linjan nykyinen johtaja yhdessä Taklung Matul Rinpochen ja Tsatrul Rinpochen kanssa. 4. Yasang (g.y'a bzang) kagyun perusti Zarawa Kalden Yeshe Senge (? - 1207 d.), joka oli Phagmo Trupan ja tämän oppilaan Yasang Chöje Chökyi Mönlamin (1169-1233) oppilas. Yasang Chöje perusti Yasang tai Yamsang (g.yam bzang) luostarin vuonna 1206. 5. Trophu (khro phu) kagyun perustaja on Rinpoche Gyatsa, joka oli Phagmo Trupan veljenpoika ja oppilas. Phabmo Trupan oppilas Trophu Lotsawa Champa Pal (1173-1225) oli myös hänen opettajansa. Trophu Lotsawa perusti Trophu luostarin ja koulun Tsangin alueelle Keski-Tiibetiin. 6. Shuksep (shug gseb) kagyun perusti Gyergom Tsultrim Senge (1144-1204), Phagmo Trupan oppilas. Hän perusti Shuksep luostarin vuonna 1181 Keski-Tiibetiin. 7. Yelpa (yel pa) kagyun perusti Yelpa Drupthop Yeshe Tsekpa, joka rakensi luostareita Yelphukiin. 8. Martsang (smar tshang) kagyun perusti Martsang Sherab Senge, Phagmo Trupan oppilas.
Shangpa kagyu Shangpa kagyu on yksi kagyu-koulukunnan pääperinteistä. Sen perusti joogi Khungpo Naljor (978-1079). Khungpo Naljor matkusti Nepaliin ja tapasi Acharya Sumatin, jolta hän sai opetusta kielissä. Sitten hän meni Intiaan ja opiskeli siellä yli 150 oppineen mestarin ja joogin opastuksella kunnes hallitsi vajrayana-opetukset. Khungpo Naljorin pääopettajia ovat Sukhasiddha, Rahulagupta and Niguma. Kun hän palasi Tiibetiin, hän otti luostarivalat kadampamestari Langri Thangpalta. Khungpo Naljor perusti monia luostareita Keski-Tiibetiin Shangin alueelle. Hän opetti 30 vuotta ja hänen oppilaansa jatkoivat tätä linjaa, niin että se on elävä nykyisin. Pääharjoituksia ovat mm. Chakrasamvara, Hevajra, Mahamaya, Guhyasamaja, Niguman kuusi joogaa, Mahamudra sekä Kuusikätinen Mahakala ja Valkoinen Mahakala. Jamgon Kongtrul Suuri teki valtavan työn, jotta shangpa kagyu -opetukset säilyivät. Hänen ja 16. Karmapan siunauksella tämä linja nyt jatkuu elävänä sekä Tiibetissä että muualla. Kaksi tunnettua nykyaikojen shangpa kagyu -mestaria ovat Kalu Rinpoche (1905-89) ja Bokar Rinpoche (1940 -2004). Kagyu-keskukset Tiibetissä ja maailmalla Marpa Lotsawan kotipaikka oli Lhodrakin alueella Etelä-Tiibetissä. Siellä on vielä nähtävissä yhdeksänkerroksinen torni, jonka hänen läheisin oppilaansa Milarepa rakensi. Milarepa, Tiibetin suurin joogi, teki harjoitusta monissa luolissa Himalajalla, ei vain Tiibetissä vaan myös Nepalin puolella. Milarepan paras oppilas Gampopa rakensi luostarinsa Daklha Gampoon Etelä-Tiibetiin. Siitä tuli ensimmäinen kagyu-luostari. Nämä ovat kaikkein tärkeimmät keskuspaikat kagyu-perinteen historiassa. Gampopan ja Phagmo Trupan pääoppilaat rakensivat kukin omat luostarinsa eri puolille Tiibetiä. Yksi pääkeskuksista on Tsurphun luostari Tölungin laaksossa Keski-Tiibetissä. Sen perusti ensimmäinen Karmapa Düsum Khyenpa (1110-1193). Sitä tuli yksi tärkeimmistä keskuksista ja se säilyi vuosisatojen saatossa. Kun 16.Karmapa pakeni Tiibetistä hän asettui Sikkimiin Rumtekin luostariin, se on tärkein keskus kagyu-perimyslinjalle pakolaisuudessa. Muita tärkeitä keskuksia ovat · Drikhung Thil, luostari Keski-Tiibetissä. Pakolaisuudessa sitä vastaa Drikung Kagyu Institute (Jangchub Ling) Sahastradharassa, Dhera Dunissa, Intiassa. · Drukpa kagyu perinteen Namdruk luostari Keski-Tiibetissä ja Druk Sang-ngak Chöling Etelä-Tiibetissä, pakolaisuudessa Druk Thubten Sangag Choeling Darjeelingissa Intiassa. · Palpungin luostari Dergen alueella Itä-Tiibetissä. Sen perusti 8. Tai Situpa, Chökyi Jungney (1700-1774) vuonna 1727 ja se on tärkeä keskus Khamissa. Pakolaisuudessa sitä vastaa Palpung Institute, Bir, Himachal Pradesh, Intia, perustaja 12. Tai Situpa Rinpoche. · Rinchen Drak, luostari Itä-Tiibetissä, perustaja Jamgon Kongtrul Suuri (1813-1899). Pakolaisuudessa Pullhaharin luostari Kathmandussa, Nepalissa, perustaja 3. Jamgon Kongtrul Rinpoche (1954-1992). · Chögar Gong Tsurphussa, Keski-Tiibetissä, perustaja Goshir Gyaltsabpa. Pakolaisuudessa Palchen Chökhor Ling Ralangissa, Sikkimissä, Intiassa. Perustaja 12. Goshir Gyaltsapa Rinpoche. Kagyu perimyslinjan johtaja Hänen pyhyytensä 16. Gyalwang Karmapa on ollut perimyslinjan johtaja Tiibetissä ja Intiassa. Hänen inkarnaationsa, 17. Gyalwang Karmapa Ogyen Trinley Dorje syntyi Itä-Tiibetissä vuonna 1985. Hän sai peruskoulutuksen kagyu-perinteeseen Tsurphun luostarissa Tiibetissä. Hänen pyhyytensä pakeni Tiibetin kommunistista hallintoa tammikuussa 2000 ja asuu nyt Dharamsalassa Intiassa. Hän opiskelee ja vastaanottaa parhaillaan perinteen muodollista transmissiota 16. Gyalwang Karmapan oppilailta.
Sakya koulukunnan opetukset tulevat Sakyamuni Buddhalta. Tärkein lähde hänen jälkeensä on intialainen joogi Virupa, yksi 84 mahasiddhasta, joka eli 900-luvulla. Opetukset siirtyivät häneltä Gayadharan (994-1043) kautta tiibetiläiselle Drokmi Lotsawa Shakya Yeshelle (992-1072). Drokmi Lotsawa antoi opetukset pääoppilaalleen Khön Könchok Gyalpolle (1034-1102), joka rakensi suurenluostarin Keski-Tiibetiin. Koska alueella maa oli harmaata, perimyslinjan nimeksi vakiintui sakya, ”harmaa maa”. Kirjalliset lähteet Yleinen buddhalainen kaanon, Kagyur (bk'a 'gyur) ja Tengyur (bstan 'gryur) ovat opetusten perusta Siihen sakya- koulukunta lisää sakya-mestareiden kirjoitukset mukaan lukien intialaiset mahasiddhat. Viisi sakyaperinteen patriarkkaa ovat Sachen Kunga Nyingpo (1092-1158), Sonam Tsemo (1142-1182), Drakpa Gyeltsen (1147-1216), Sakya Pandita Kunga Gyeltsen (1182-1251) ja Drogön Chögyal Phakpa (1235-1280). Eniten opiskellaan kahden kommentaattorin, Gorampa Sonam Sengen (1429-1489) ja Panchen Shakya Chokdenin (1428-1507) tekstejä. Näiden oppineiden mestarien kootut teokset sisältävät kommentaareja sekä sutriin ettö tantroihin. Lamdre ja muut opetukset Sakya-koulukunnan tärkein opetus on harjoitusteksti nimeltä Lamdre (lam 'bras): polku ja sen hedelmä. Se selittää Hevajra-tantraa. Lamdre on yksi täydellisimmistä ja järjestelmällisimmistä meditaatiomenetelmistä tiibetinbuddhalaisuudessa. Se on korkeiden vajrayanaopetusten synteesi. Lamder opetusten perimyslinja tulee Virupalta Gayadharan kautta Shakyamitralle, joka oli Nagarjunan oppilas. Häneltä opetus siirtyi tiibetiläiselle kääntäjälle Drokmi Lotsawalle ja linja jatkuu katkeamattomana tänäkin päivänä. 1400-luvulla se jakaantui kahdeksi virraksi, joista toinen on ohjeet yksityisille oppilaille (slob bshad) ja toinen ohjeet ryhmille (tshogs bshad). Lamdre opetusten keskeinen näkemys on, että samsara ja nirvana ovat erottamattomat. Sakyapat harjoittavat myös Hevajra ja Chakrasamvara tantraa, Mahakalaa ym. Sakya luostarikouluissa opiskellaan kahdeksaatoista oppiainetta. Tärkeimpiä ovat viisauden täydellisyys (prajnaparamita), luostarikuri (vinaya), Nagarjunan keskitien oppi (madyamaka), oppi ilmiöistä (abhidharma) sekä päättely ja logiikka (pramana). Sakya perimyslinjan mestarit Sakya perinne liittyy Khönin perheeseen, joka polveutuu sakya-historian mukaan taivaallisista olennoista. Tämä perheperimyslinja alkoi Khön Könchok Gyalposta 1000-luvulla. Tämän poika Sachen Kunga Nyingpo (1092-1158) hallitsi sekä sutrat että tantrat ja siirsi perinteen lapsilleen. Hänellä oli neljä poikaa, joista Sonam Tsemo (1142-82) oli oppinut mestari jo 16-vuotiaana. Hän näki monia näkyjä ja useat hänen oppilaistaan valaistuivat. Jetsun Dakpa Gyeltsen (1147-1216) otti munkin valat ja antoi ensimmäisen opetuksen Hevajra-tantrasta 11-vuotiaana. Hänestä tuli perinteen haltija. Kuuluisa Sakya Pandita Kunga Gyaltsen (1182-1251) oli hänen läheinen oppilaansa. Sakya Pandita hallitsi filosofian, logiikan, sanskritin kielen, astrologian, runouden ja taiteet. Hän opiskeli intialaisten, tiibetiläisten, nepalilaisten ja kashmirilaisten opettajien johdolla ja oli aikansa oppineimpia. Sakya Pandita otti munkin valat aikuisiällään ja opetti Mongoliassa Godan-kaania, Tsingis-kaanin pojanpoikaa. Sen ansiosta buddhalaisuus kukoisti Mongoliassa monta vuosisataa. Drogon Chögyal Phakpa oli Sakya Panditan jälkeen seuraava perimyslinjan haltija. Hän opetti Kublai kaania ja uudisti mongolin kielen kirjoitusasun. Kublai khan määräsi buddhalaisuuden valtionuskonnoksi ja antoi kolme Tiibetin maakuntaa Chögyal Phakpan hallintaan. Hän oli ensimmäinen Tiibetin historiassa, joka yhdisti maallisen ja hengellisen vallan. Hänen veljensä Chakna peri vallan ja näin sakyapat hallitsivat Tiibetiä runsaat sata vuotta. Rakennettiin neljä palatsia joista kaksi on vielä olemassa. Nykyinen Sakya perinteen johtaja Sakya Trizin syntyi vuonna 1945 ja asuu Rajpurissa Intiassa. Pernteen toinen haara on Amerikassa Seattlessa, mihin vuonna 1929 syntynyt Dagchen Rinpoche perusti Sakya Thekchen Chöling -keskuksen. Sachen Kunga Nyingpo (1092-1158), Sonam Tsemo (1142-1182), Dakpa Gyeltsen (1147-1216), Sakya Pandita Kunga Gyaltsen (1182-1251) ja Drogön Chögyal Phakpa (1235-1280) ovat perinteen viisi patriarkkaa. Heitä seurasi ”Tibetin kuusi koristusta”: Yaktruk Sangyey Pal ja Rongtön Mawey Senge olivat maankuuluja sutrayanan opettajia; Ngorchen Kunga Zangpo ja Zongpa Kunga Namgyal opettivat tantraa; Gorampa Sönam Senge ja Panchen Shakya Chokden hallitsivat sekä sutrat että tantrat. Kuten muutkin koulukunnat sakya perinne jakaantui alahaaroihin. Sakya perinteen kolme koulukuntaa 1. Sakya perinteen pääkoulukunta Khön perimyslinjan sakya koulukunta on perinteen runko, josta Ngorpa ja Tsarpa haarautuvat. 2. Ngorpa koulukunta Ngorchen Kunga Zangpo (1382-1457) ja hänen jälkeensä Könchok Lhundrup, Thartse Namkha Palsang, ja Drubkhang Pelden Dhondup ovat tämän linjan mestareita. Linja korostaa luostariperinnettä ja itsekuria. 3. Tsarpa koulukunta Tsarchen Losal Gyatso (1502-56) perusti tämän linjan, jota kutsutaan nimellä ”Tsarin korvaan kuiskattu perinne”. Siihen kuuluu Tsarin kolmetoista kultaista tekstiä, mm. oppi suuremmasta ja vähäisemmästä Mahakalasta, Vajrajooginista ja Jambalasta. Sakyakeskukset Tiibetissä ja maailmalla Pääluostari Keski-Tiibetissä on Sakya Lhakhang Chenmo, jonka Khon Könchok Gyalpo perusti. Ngor-linjan pääluostari on E-Vam Kunga Zangpo ja Dar Drangmoche on tsar-linja keskus. Kaikki kolme sijaitsevat Tsangin alueella. Phenpo Nalanda, Tsedong Sisum Namgyel, Dhöndup Ling, Dzongsar luostari ja Deur Chode ovat myös tärkeitä luostareita Tiibetissä. Pakolaisuudessa hänen pyhyytensä Sakya Trizin on perustanut Tsechen Tenpai Gatsal luostarin Pohjois-Intiaan Rajpuriin. Useita muitakin sakya-keskuksia on perustettu Intiaan, Nepaliin ja muihin maihin. Sakya perimyslinjan nykyinen johtaja Nykyinen johtaja on hänen pyhyytensä Sakya Trizin (Ngakwang Kunga Thekchen Palbar Samphel Ganggi Gyalpo), joka syntyi vuonna1945 Tsedongissa, Tiibetissä. Hän on 41.vallanperijä. Sakya Trizin tarkoittaa ”sakyoiden valtaistuimen haltijaa”. Hän on aina Khönin sukua ja miespuolinen. Hänen pyhyytensä asuu Rajpurissa Intiassa ja matkustaa ympäri maailmaa opettaen dharmaa. Vuonna 1974 hän meni naimisiin Dakmo Tashi Lhakyin kanssa ja heillä on kaksi poikaa, Ratna Vajra Rinpoche (s. 1974) ja Jnana Vajra Rinpoche (s. 1979).
Kuten muidenkin koulukuntien, myös geluk-koulukunnan juuret ulottuvat Sakyamuni Buddhaan. Intialainen mestari Atisha (982-1054) perusti Kadampa tradition Tiibetiin ja geluk koulukunta muodostui tuon perinteen pohjalle. Sen perusti tiibetiläinen mestari Je Tsongkhapa Lobsang Drakpa (1357-1419). Hän rakennutti geluk perinteen pääluostarin Gandenin Tiibetin pääkaupungin Lhasan liepeille. Gelukpa koulukunnan johtaja on Ganden Tri Rinpoche ja Dalai Lama, jota kunnioitetaan myös valtion päämiehenä, kuuluu tähän koulukuntaan. Tämä perinne laajeni käsittämään lukuisia suuria luostareita. Kirjalliset lähteet Yleinen buddhalainen kaanon, Kagyur (bk'a 'gyur) ja Tengyur (bstan 'gryur) on tämänkin perinteen lähteenä. Sen lisäksi geluk-linja tukeutuu mestareidensa kirjoituksiin: Je Tsongkhapa Lobsang Drakpa, Gyaltsab Dharma Rinchen, Khedrup Gelek Palsang ym. Kaikista koulukunnista geluk-koulukunta painottaa eniten filosofisia opintoja. Oppilaat voivat käyttää opintoihin vuosikaudet ja eniten korostetaan viittä opinkappaletta: 1. prajnaparamita, viisauden täydellisyys, 2. madhyamaka, keskitien oppi, 3. pramana, logiikka, 4. abhidharma, fenomenologia ja 5. vinaya, luostarikuri. Näitä opiskellaan väittelytekniikkaa käyttäen. Eri luostareissa seurataan niiden omia kommentaareja, joihin syvennytään 15 vuoden ajan järjestelmällisesti. Kun opinnot on saatu päätökseen, oppilas saavuttaa yhden oppineisuuden kolmesta tasosta ja häntä kutsutaan nimellä arvonimellä geshe. Geshe valitsee haluaako hän jatkaa opintojaan tantrisessa oppilaitoksessa, palata luostariin opettamaan vai meneekö hän pitkälle meditaatioretriitille. Intensiivinen opiskelun perinne on jatkunut voimakkaana myös pakolaisvuosina Intiassa. Suurin osa opiskelee ja harjoittaa Tsongkhapan tekstin Lamrim Chenmo (lam rim chen mo) mukaan puolun vaiheita. Se perustuu Atishan Valaistumisen polun lamppu –nimiseen teokseen (Bodhipatha-pradipa (byang chub lam sgron), jossa kaikki kulkuneuvot käydään läpi järjestyksessä alimmasta yanasta vajrayanan korkeimpaan polkuun. Sitten opetusohjelmassa seuraa Tsongkhapan Ngakrim Chenmo (sngags rim chen mo), ”Tantrojen suuri esitys”, joka käsittelee vajrayanaopetuksia. Perimyslinjan mestarit Gandenin perinne eli geluk juontaa juurensa Atishan kadampa perinteestä. Se on jatkunut Je Tshongkapan ajoista lähtien, jolloin Gandenin luostari perustettiin 1400-luvun alussa. Je Tsongkhapa syntyi Tsongkhan alueella Amdossa Itä-Tiibetissä. Hän sai maallikkovalat neljänneltä Karmapalta nelivuotiaana ja nimen Kunga Nyingpo. Je Tsongkhapa opiskeli eri perimyslinjojen mestarien alaisuudessa ja hänestä tuli tunnettu opettaja. Hän oli retriiteillä ja kirjoitti monia kommentaareja buddhalaisiin teksteihin. Hänen kootuissa teoksissaan on 18 osaa. Tsongkhapan tunnettuja oppilaita ovat Gyeltsap Dharma Rinchen (1364-1432), Khedrub Gelek Palsang (1385-1438), Gyalwa Gendun Drup (1391-1474) josta tuli ensimmäinen Dalai Lama, Jamyang Chöje Tashi Palden (1379-1449), Chamchen Chöje Shakya Yeshe, Je Sherab Senge ja Kunga Dhöndrup (1354-1438). Kahdeksan läheistä oppilasta jatkoi perimyslinjaa. Je Tsongkhapa kuoli 60-vuotiaana ja hän jätti perimyslinjan Gyaltsap Dharma Rinchenin haltuun. Kunnianarvoisa Yeshe Dönden on tällä hetkellä 99. Gandenin vallanperijä (Ganden Tripa) ja geluk koulukunnan muodollinen johtaja Gelukpa keskukset Tiibetissä ja maailmalla Gandenin luostari on perimyslinjan pääkeskus Tiibetissä vuodesta 1409. Drepungin luostari perustettiin vuonna 1416, Seran luostari 1419 ja Tashi Lungpon perusti ensimmäinen Dalai Lama vuonna 1447. Siitä tuli myöhemmin Panchen lamojen luostarikeskus. Niiden lisäksi perustettiin monia muita luostareita eri puolille Tiibetiä. Monilla niistä on nyt vastaavat keskukset ulkomailla. Tantraharjoitusta varten geluk perinteessä on ollut kaksi luostaria: Gyüme, alempi tantrinen koulu ja Gyüto, ylempi tantrinen koulu. Niissä opiskeli tuhansittain munkkeja. Geluk-perinne korostaa etiikkaa ja moraalia uskonnollisten opintojen ja harjoituksen perustana. Sutra- ja tantratekstit analysoidaan älyllisesti käyttämällä loogiseen päättelyyn perustuvaa väittelytekniikkaa. Väittelyistä on muodostunut gelukpa-koulukunnan tärkeä perinne. Geluk perimyslinjan nykyinen johtaja Geluk koulukunnan johtaja on kunnianarvoisa Ganden Tripa Rinpoche. Nykyinen 99. Ganden Tripa on Yeshe Donden. Lähteet: www.kagyuoffice.org ja Khenchen Thrangu Rinpochen opetukset |
||||||||||||||
