Karma kagyu -koulukunnan korkeimmat johtajat

Kun saavuttaa täydellisen valaistumisen, tulee buddhaksi. Tästä täydellisen viisauden ja rajattoman myötätunnon tilasta, jossa on parhaimmat keinot auttaa muita, syntyy monia ilmestyksiä. Niistä korkein on ilmestyskeho, joka paljastaa universaalin totuuden maailmalle, kuten Buddha Shakyamuni, entinen prinssi Gautama teki yli 2500 vuotta sitten. Sen jälkeen, niinä tuhansina vuosina, jolloin opetukset säilyvät maailmassa, buddhamieli ilmestyy monilla tavoin, toisinaan täysin valaistuneena mestarina, jolla on sisäisen viisauden tuoma voima ja valta toimia. Tällainen mestari on Karmapa.
Oheisena on kaikkien seitsemäntoista Karmapan ja heidän perimyslinjansa haltijoiden lyhyt elämäkerta. Buddha Shakyamuni ennusti ilmestymisensä Karmapana useissa sutrissa, kuten Lootus myötätunnon sutrassa ja Mahaparinirvana sutrassa. Karmapa ilmestyi Intiassa siddhojen kuninkaana, Sarahana, ja myöhemmin Tiibetissä ensimmäisenä Gyalwa Karmapana nimeltä Düsum Chenpa (1110-1193). Siitä lähtien Karmapat ovat inkarnoituneet Tiibetissä karma kagyu (karma kamtsang) perimyslinjana. He olivat ensimmäisiä tunnistettuja jälleensyntymiä, ensimmäiset tulkut. Karmapat ovat olleet kagyu-perimyslinjan korkeimpia johtajia 1100-luvulta asti. Karmapa inkarnaatioiden välissä perimyslinjaa ovat ylläpitäneet Karmapan pääoppilaat, jotka siirtävät opetukset gurunsa jälleensyntymälle. Tätä katkeamatonta perinteen siirtoa Tilopalta Naropan, Marpan, Milarepan ja Gampopan kautta Karmapoille, Situpoille, Shamarpoille ja Gyaltsapoille kutsutaan kagyu-opettajien kultaiseksi rukousnauhaksi. Karmapa on kaikissa inkarnaatioissaan ollut perimyslinjan seuraajien ensisijainen turvautumisen kohde. Hän on erityinen olento, jonka elämä sopii esimerkiksi ja on sinänsä opetus. Hän ilmentää mahdollisuuksia, jotka kaikilla olennoilla on: täysin kehittynyttä viisautta, ehdotonta rakkautta ja kaiken kattavaa myötätuntoa.  900-vuotisen perinteen juhlasivusto (engl.)		Ensimmäinen Karmapa Düsum Khyenpa Drogon Rechen Pomdrakpa Toinen Karmapa Karma Pakshi Druptob Urgyenpa Kolmas Karmapa Rangjung Dorje Gyalwa Yungtönpa Neljäs Karmapa Rolpe Dorje Toinen Shamarpa Khachö Wangpo Viides Karmapa Deshin Shekpa Rinchen Zangpo Ratnabhadra Kuudes Karmapa Tongwa Dönden Bengar Jampal Zangpo Seitsemäs Karmapa Chödrak Gyatso Sangye Nyenpa Tashi Paljor Kahdeksas Karmapa, Mikyö Dorje Viides Shamarpa Könchok Yenlak Yhdeksäs Karmapa Wangchuk Dorje Kuudes Shamarpa Chökyi Wangchuk Kymmenes Karmapa Choying Dorje Seitsemäs Shamarpa Yeshe Nyingpo Yhdestoista Karmapa Yeshe Dorje Kahdeksas Shamarpa Palchen Chökyi Dhondrup Kahdestoista Karmapa Changchup Dorje Kahdeksas Situpa Chökyi Jugne Kolmastoista Karmapa, Dudul Dorje Kymmenes Shamarpa Mipham Chödrup Gyatso Yhdeksäs Situpa Pema Nyenche Wangpo Neljästoista Karmapa Techo Dorje Ensimmäinen Jamgon Kongtrul Lodro Thaye Viidestoista Karmapa Khachap Dorje Yhdestoista Situpa Pema Wangchok Gyalpo Toinen Jamgon Kongtrul Palden Khyentse Öser Kuudestoista Karmapa Rangjung Rigpe Dorje Kahdestoista Situpa Pema Donyo Nyingche Wangpo Seitsemästoista Karmapa Ogyen Trinley Dorje

Hänen pyhyytensä 17. Gyalwa Karmapa Ogyen Trinley Dorje (kuva sivun ylälaidassa) kruunattiin Tiibetissä vuonna 1992, mutta poliittisen painostuksen alla hän joutui pakenemaan Tsurphun luostarista tammikuussa 2000. Hän elää Dharamsalassa Pohjois-Intiassa Dalai Laman läheisyydessä ja opiskelee Tai Situpan ja muiden korkeiden lamojen alaisuudessa. Saapuminen seuraajien luo herätti paljon iloa, sillä monet voivat nyt suoraan kuunnella hänen opetustaan ja saada hänen siunauksensa.

Kuka on Karmapa?

Rukous Karmapoille

Karmapoiden perimyslinja   Ensimmäinen Gyalwa Karmapa, Düsum Khyenpa (1110-1193) oli lahjakas lapsi ja syventyi dharmaan innokkaasti. Kahdenkymmenen ikäisenä hänestä tuli munkki ja hän jatkoi opintojaan vielä kymmenen vuotta perehtyen sutriin ja tantroihin. Sitten hän matkusti Gampopan luostariin Daklha Gampoon. Vaikka kaksi suurta bodhisattvaa näin kohtasi - kumpikin oli ilmestynyt maan päällä jaloa tehtävää varten - Gampopa kuitenkin pyysi Düsum Khyenpaa tekemään ensin alkuharjoitukset kadampa-perinteen mukaan ja opiskelemaan sen jälkeen sutrien yleistä filosofiaa. Tuleville sukupolville se antoi esimerkin ja korosti hyvän perustan luomista ennen kuin vajrayana-harjoitukseen ryhdytään.

Ensimmäinen Karmapa sai initiaatiot ja harjoitti Hevajra tantraa sekä tyyneysmietiskelyä (shamata) ja viisausmietiskelyä (vipashyana) neljä vuotta tiukalla retriitillä. Sitten hän sai täyden transmission kagyu-perinteeseen ja omaksui yhdeksässä päivässä sen, minkä Naropa vastaanotti 12 vuoden mittaisena ajanjaksona Tilopalta. Milarepan "kuunkaltainen" oppilas Rechungpa opetti hänelle Naropan kuutta joogaa. Hänen luonnollinen myötätuntonsa auttoi saavuttamaan nopeita tuloksia sisäisen lämmön tummo-harjoituksissa. Ohjeet saatuaan hän vetäytyi harjoittamaan niitä.

Gampopan kuoltua Düsum Khyenpa palasi Daklha Gampoon osoittamaan kunnioitusta opettajalleen. Hänellä oli voimakas näky, jossa Gampopa neuvoi häntä menemään Kampo Kangraan ja harjoittamaan mahamudraa siellä. Siellä hän valaistui unijooga-harjoituksia tehdessään 50-vuotiaana. Näyssä dakini ojensi hänelle vajrakruunun, joka oli dakinien hiuksista kudottu. Nimi Düsum Khyenpa merkitsee Kolmen ajan tietäjää. Se viittaa täydelliseen mielen selkeyteen, joka antoi hänelle tiedon menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta sekä valaistuneen tietoisuuden ajattomuudesta.

Siitä lähtien hän opetti intensiivisesti ja perusti 58-vuotiaana Kampo Nenangin luostarin. Itä-Tiibetiin hän perusti tärkeän luostarin nimeltä Karma Gön, ja 74-vuotiaana hän perusti vielä yhden luostarin Keski-Tiibetiin, Tsurphuun, Tolungin laaksoon, josta joki laskee Brahmaputraan. Buddhan valaistumisen paikasta Bodhgayasta Intiasta apotti lähetti Tsurphuun kotilonkuoren merkkinä Düsum Khyenpan merkityksestä dharmalle. Tuo kotilonkuori mainitaan useissa 16.Karmapaa koskevissa kertomuksissa.

Düsum Khyenpa, ensimmäinen Karmapa, ennusti tulevista Karmapoista. Hän jätti kirjeen, jossa kuvattiin seuraavan inkarnaation syntymään liittyviä olosuhteita ja antoi kirjeen pääoppilaalleen nimeltä Drogon Rechen. Tämä oli Tai Situ -linjan edeltäjä ‒ Tai Situ -nimen antoi Kiinan keisari vasta 1500-luvun alussa. Kuten oli ennustettu, Düsum Khyenpa siirtyi pois 84-vuotiaana. Hänen sydämensä löytyi kremaation jälkeen tuhkasta vahingoittumana ja jotkin luut muodostivat itsestään buddhan kuvia. Muita läheisiä oppilaita olivat Taklungpa, joka perusti taklung kagyu -linjan, Tsangpa Gyare, joka perusti drukpa kagyun (Bhutanissa nykyisin laajalle levinnyt) ja Lama Khadampa Deshek, joka perusti katok nyingma -linjan.

Tunnistettuja jälleensyntymiä eli tulkuja on nykyisin monia. Karmapa oli ensimmäinen, joka syntyi tällä tavalla aikomuksellisesti uudelleen. Hän on myös ainoa, joka itse tunnistaa itsensä jättämällä kirjeen. Muiden lamojen tunnistaminen tapahtuu toisten lamojen avulla.

Ensimmäisen Karmapan opetus

Drogon Rechen (1148-1218) syntyi Keski-Tiibetissä sivistyneistön parissa ja sai opetusta hinayana- ja mahayana-buddhalaisuudessa jo lapsena. 9-vuotiaana hän kuunteli mahamudra- oivallusta kuvaavia lauluja ja harjoitti sisäisen lämmön joogaa ohueen puuvillakauhtanaan pukeutuneena. Hän seurasi Milarepan perinnettä, mutta tunsi, että perinteen täydellinen hallinta puuttui, ja niin hän lähti kotoaan Itä-Tiibetiin. Matkalla hän tapasi monia opettajia ja sai mm. chöd-perinteensiirron sekä Mahakalan ja Vajrapanin  transmissiot. Hän perusti 18 tantrista koulua, joista on valmistunut monia erinomaisia tantran harjoittajia.

Drogon Rechen hallitsi tällöin jo elämänvoimaan ja energiakanaviin liittyvät harjoitukset, ja hän hiukan ylpeili sillä. Kuullessaan Düsum Khyenpasta hän ajatteli käydä tapaamassa tätä, mutta ei aikonut jäädä opiskelemaan. Kun he tapasivat, ensimmäinen Karmapa sanoi: "Sinä nuori tantran harjoittaja, voit mennä ja opiskella oppilaitteni kanssa." "Millaisia oppilaita sinulla on?" Drogon Rechen kysyi. "Dechung Sangye, Batsa Takdelwa ynnä muita." Drogon Rechen meni ensin Detshung Sangyen luo, mutta tämä lähetti hänet Baltsa Takdelwan luo. Kun hän lähestyi Takdelwan luolaa hän näki, että siellä nukkuu suuri tiikeri, ja hän juoksi takaisin peloissaan. Dechung neuvoi häntä menemään uudestaan, ja luolasta löytyi nyt pieni lammikko. Hän kiersi lammikon ympäri, heitti siihen muutaman pikkukiven ja lähti. Häntä pyydettiin menemään luolaan vielä uudestaan, ja silloin lammikon paikalla istuikin joogi, pikkukivet sylissään.

Silloin hän ajatteli: "Jos oppilaat ovat tällaisia, on mahdoton kuvitellakaan, millainen heidän opettajansa oivalluksen taso on." Hän teki vahvan sitoumuksen ja jäi paikkaan seitsemäksi vuodeksi tekemään harjoituksia heidän johdollaan. Hän saavutti vakaat tulokset ja oli yksi Karmapan läheisimmistä oppilaista. 37-vuotiaana hän sai täyden munkin valan ja nimen Sönam Drakpa. Hän jatkoi Karmapan projekteja Karma Gönissä ja Kampo Nenangin luostarissa. Häneltä perimyslinja siirtyi Pomdrakpalle.

Pomdrakpa (1170-1249) kuuli suuresta mestarista, Drogön Rechenistä, 14-vuotiaana ja hänellä oli näky punaisista dakineista, jotka ennustivat, että tämä on hänen opettajansa. Kymmenen päivän sisällä Pomdrakpa sai järjestettyä tapaamisen ja munkkivihkimyksen, ja hän sai nimen Sönam Dorje. Hän seurasi opettajaansa monia vuosia, sai monia initiaatioita ja näki näkyjä meditaatiojumaluuksista sekä tärkeän vision ensimmäisestä Karmapasta, joka antoi hänelle mietiskelyohjeita. Pomdrakpa siirsi perimyslinjan toiselle Karmapalle.

Karma Pakshi, toinen Gyalwa Karmapa (1203-1283) oli lapsinero, joka kymmenvuotiaana osasi mietiskellä ja ymmärsi dharmafilosofiaa laajasti. Hänen opettajansa Pomdrakpa oli saanut täyden transmission kaikista kagyu-opetuksista Drogon Recheniltä, joka peri opetukset ensimmäiseltä Karmapalta. Pomdrakpa oivalsi selkeiden näkyjen perusteella, että hänen ohjauksessaan oleva lapsi oli Düsum Chenpan jällensyntymä, niinkuin Drogon Rechenille annetussa kirjeessä sanottiin. Nuori Karma Pakshi omaksui opetukset vaivattomasti ja nopeasti. Hän oli jo valaistunut. Pomdrakpa antoi hänelle kuitenkin kaikki initiaatiot muodollisesti, jotta niiden perimyslinja säilyisi katkeamatta, ja niin on tehty siitä lähtien: nuoret Karmapat ovat aina saaneet kaikki transmissiot muodollisesti heidän luontaisen ymmärryksensä selkeydestä huolimatta.

Suuri osa toisen Karmapan nuoruudesta ja miehuudesta kului retriiteillä. Hän vieraili myös ensimmäisen Karmapan perustamissa luostareissa, korjasi niitä ja on kuuluisa sitä, että hän opetti kansaa laulamaan om mani padme hung, myötätunnon mantraa.

47-vuotiaana hän lähti kolmeksi vuodeksi Kiinaan, jonne Tsingis-kaanin pojanpoika Kublai Khan hänet kutsui. Siellä hän teki ihmeitä ja toimi rauhanrakentajana, muttei pyynnöistä huolimatta suostunut jäämään pysyvästi, koska sakya-koulukunnalla oli siellä vahva jalansija. Hän matkusti Kiinassa, Mongoliassa ja Tiibetissä ja hänen maineensa kasvoi.

Kublai Khanin veli Munga Khan tunnistettiin Karma Pakshin aikaisemmaksi oppilaaksi. Kun Kublaista Mungan kuoleman jälkeen tuli kaani, hän perusti Cambalun, nykyisen Pekingin, ja hänen valtakuntansa ulottui Burman, Korean ja Tiibetin rajoille. Kublai suuttui, koska Mungalle niin läheinen opettaja ei suostunut jäämään Kiinaan hänen pyynnöstään, ja hän määräsi Karmapan pidätettäväksi.

Ihmeenomaisesti Karmapa vältti pidätys-, jopa murhayritykset. Erään kerran hän jähmetti pataljoonan 37000 sotilasta paikoilleen osoittamalla heitä käsieleellä, mudralla. Hän tiesi, että ihmeet ja myötätunto saisivat Kublai Khanin muuttamaan mielensä, joten lopulta hän antautui vangiksi. Niin kävikin ja Karma Pakshi palasi Tiibetiin. Elämänsä loppupuolella hän rakennutti Tsurphun luostariin 16 metriä korkean buddhapatsaan toteuttaakseen kauan sitten näkemänsä unen. Kun se oli valmis, huomattiin sen hiukan kallistuneen. Karma Pakshi istui samaan kallistuneeseen asentoon ja suoristi sitten itsensä hitaasti. Patsas suoristui saman tien. Ennen kuolemaansa hän uskoi pääoppilaalleen Urgyenpalle seuraavan Karmapan syntymää koskevat yksityiskohdat.

Urgyenpa (1230-1312) syntyi Pohjois-Tiibetissä tantran harjoittajien parissa. Hän oppi kotonaan Vajrakilayan ja muita harjoituksia. Vaikka meditaatio kiinnosti häntä luonnostaan, hän päätti opiskella ensin filosofiaa. Hän sai maallikkovalat ja meni luostarikouluun 7-vuotiaana. 16-vuotiaana hänen oppiaineitaan olivat mm. abhidharma (buddhalainen psykologia), madhyamaka (keskitien oppi) ja vinaya (luostarisäännöt). Götsangpa Gonpo Dorjen oppilas, perusti ylemmän drukpa kagyu linjan, siddha, Opas Uddiyanaan –teoksen kirjoittaja. Hän harjoitti myös kalachakra tantraa sekä teki pyhiinvaellusmatkoja. 53-vuotiaana hän tapasi Karma Pakshin ja sai häneltä koko kagyu-perinteensiirron. Avainohjeet saatuaan hän valaistui ja hänen mielensä tuli erottamattomaksi Karmapan mielestä. Urgyenpa toimi laajasti Tiibetissä ja keskittyi erityisesti antamaan mahamudraopetusta Gampopan perinteen mukaisesti. Hänen pääoppilaansa oli kolmas Karmapa.

Kolmas Gyalwa Karmapa, Rangjung Dorje (1284-1339) havaittiin kolmevuotiaana musta kruunu päässään, ilman että kellään oli tietoa mistä hän oli sen saanut. Hän ilmoitti olevansa Karmapa ja huomautti nuorille ystävilleen, että nämä tuhlasivat elämäänsä maallisissa nautinnoissa. Viisivuotiaana hän tapasi Urgyenpan, joka oli edellisenä yönä nähnyt hänestä unta ja ehti valmistautua vierailuun. Hän kasvoi Tsurphussa ja sai sekä kagyu- että nyingma-perinteensiirron. Hän oli retriitillä Mt Everestillä, otti sitten täyden munkin valan ja opiskeli kadampa-luostarissa. Rangjung Dorje opiskeli mitä innokkaimmin aikansa oppineiden johdolla kaikkien eri perinteiden opetuksia ja pystyi omaksumaan sekä vertailemaan niitä. Näkyjen kautta hän perehtyi kalachakra-opetuksiin ja uudisti astrologisen ajanlaskun. Hän opiskeli myös lääketiedettä.

Sen jälkeen kun hän oli omaksunut Vimalamitran nyingma opetukset, mahamudra ja vastaava nyingma opetus, dzogchen, yhdistyivät. Lopulta hän hallitsi kaikki Tiibetiin tuodut buddhalaiset opetukset ja kirjoitti sen pohjalta useita merkittäviä tekstejä. Niistä kuuluisin lienee Syvällinen sisäinen merkitys (zab.mo.nang.don), keskeinen vajrayanaa käsittelevä teos.

Hän vieraili Kiinassa ja osallistui oppilaansa, keisari Toghon Temurin kruunajaisiin. Karmapalta saamansa pitkän iän eliksiirin avulla Temur eli pisimpään kaikista Kiinan mongolilaisista keisareista. Karmapa kävi erityisesti valmistamassa tämän eliksiirin Samyessä. Rangjung Dorje perusti luostareita Tiibetiin ja Kiinaan. Hän kuoli Kiinassa ja on kuuluisa siitä, että hänen kuvansa näkyi kuussa sinä yönä, kun hän kuoli.

Hänen monista oppilaistaan Gyalwa Yungtönpa on se, jolle perimyslinja siirtyi.

Gyalwa Yungtön Dorje Pal (1296-1376) syntyi nyingma-perinteen harjoittajien parissa Etelä-Tiibetissä ja hallitsi sutra- ja tantraopetukset jo nuorena. Hän sai mm. dzogchen-opetuksiin kuuluvat maha- anu- ja atijooga-harjoitukset ja opiskeli ahkerasti monien mestarien johdolla. Hänestä tulikin taitava ja suosittu opettaja. Hän meni naimisiin äitinsä pyynnöstä ja ensimmäisen lapsen synnyttyä hän sai luvan mennä luostariin. Hän sai kaikki avainohjeet kolmannelta Karmapalta ja oivalsi ne. Hänen teoksensa buddhuuteen liittyvistä näkemyksistä sutrissa ja tantroissa teki vaikutuksen sen ajan oppineisiin. Kun hän 82-vuotiaana kuoli, nähtiin monia ihmeitä. Yungtönpan pääoppilas ja seuraava perimyslinjan haltija oli neljäs Karmapa.

Rolpe Dorjen, neljännen Gyalwa Karmapan (1340-1383) kuultiin lausuvan om mani padme hung mantraa kohdussa ja heti syntymän jälkeen. Hänen lapsuusaikansa oli täynnä ihmeitä ja ilmensi edellisen elämän opetuksia ja hyviä ominaisuuksia. Hän opiskeli kirjoituksia ja sai opetusta unissaan. Teini-ikäisenä hän vastaanotti kagyu- ja nyingma-perimyslinjojen muodolliset transmissiot suurelta nyingmagurulta, Yungtönpalta, joka oli kolmannen Karmapan perinteen haltija. Tämä oli silloin jo hyvin iäkäs. 19-vuotiaana hän hyväksyi keisari Toghon Temurin hartaan pyynnön vierailla Kiinassa. Hän matkusti hitaasti ja opetti matkalla useilla paikkakunnilla. Kiinassa hän viipyi kolme vuotta ja rakennutti sinne temppeleitä ja luostareita. Paluumatkalla Tsongkhan alueella Rolpe Dorje antoi maallikkovalat lapselle, jonka hän ennusti olevan hyvin tärkeä tiibetinbuddhalaisuudelle. Lapsi oli Kunga Nyingpo ‒ 'Tsong Khapa' ‒ gelukpa-koulukunnan tuleva perustaja. Gelukpa-koulukunta tunnetaan Dalai Lamoistaan.

Kun Temur kuoli, mongolidynastian sijaan nousi ming-dynastia, jonka uusi keisari kutsui Rolpe Dorjen uudelle vierailulle. Tämä lähetti sinne toisen korkean laman sijaisenaan. Rolpe Dorje sepitti monia mystisiä lauluja elämänsä aikana ja syventyi Intian runouteen. Hänet muistetaan yli sata metriä pitkästä thangka maalauksesta, jonka hän suunnitteli erään oppilaan näyn pohjalta. Karmapa ratsasti hevosella ja kavionjäljet muodostivat kuvion, jonka mukaan maalaukseen tulevan Buddhan ääriviivat piirrettiin. Viisisataa työntekijää kulutti yli vuoden valmistaakseen thangkan, joka esitti Buddhaa, Maitreyaa ja Manjushria, mahayana-buddhalaisuuden perustajia.

Seuraava perimyslinjan haltija oli Karmapan pääoppilas Shamar Khachö Wangpo.

Khachö Wangpo (1350-1405) tapasi neljännen Karmapan 4-vuotiaana ja sai tältä maallikko- ja bodhisattvavalat. Karmapa tunnisti hänet ensimmäisen Shamar Rinpochen (1283-1349) jälleensyntymäksi. Hän opiskeli sekä kagyu- että nyingma-perinteen mukaisesti monien mestarien johdolla. Kun Karmapa siirtyi pois, Khachö Wangpo jatkoi perimyslinjaa ja kruunasi viidennen Karmapan.

Deshin Shekpa, viides Gyalwa Karmapa (1384-1415) lausui aakkosia äitinsä kohdussa. Pian synnyttyään hän nousi istumaan, pyyhki kasvonsa ja sanoi: "Olen Karmapa ‒ om mani peme hung hri." Hän syntyi joogivanhemmille ja sai kaikki perinteensiirrot täydellisinä. Keisari Yung Lo (Ch'en-Tsu) näki Karmapan näyssä Avalokiteshvarana ja esitti anovan pyynnön 22-vuotiaalle Deshin Shekpalle vierailla Kiinassa. Kolme vuotta matkustettuaan Karmapa saapui palatsiin, jossa 10000 munkkia vastaanotti hänet lämpimästi. Kun Yung Lon hartaus ja Karmapan hengellisyys kohtasivat, tuloksena oli sarja erikoisia tapahtumia: sadan päivän ajan tapahtui ihmeitä, jotka keisarin käskystä ikuistettiin maalauksina silkkikankaille jälkipolvia varten, ja joihin selitykset liitettiin viidellä eri kielellä. Sen jälkeen Deshin Shekpa teki pyhiinvaellusmatkan kuuluisille Wu-tai Shanin pyhille vuorille edeltäjänsä tapaan, ja kävi hänen luostareissaan siellä.

Viides Karmapa suojeli Tiibetiä verisiltä sodilta suostuttelemalla keisarin luopumaan suunnitelmasta määrätä buddhalaisuus ainoaksi uskonnoksi. Hän perusteli muiden järjestelmien arvoa monenlaisilla  mielenlaaduilla. Keisari saavutti pian bodhisattvatasot ja näki taivaallisen vajrakruunun gurunsa pään yläpuolella. Jotta kaikki olennot hyötyisivät näkemällä tämän Karmapan transsendenttisen puolen, hän antoi tehdä siitä kopion ja pyysi Karmapaa asettamaan sen päähänsä juhlatilaisuuksissa tuodakseen vapautuksen niille, jotka sen näkevät. Se oli vajrakruunu-seremonian alku.

Vuonna 1408 Deshin Shekpa lähti Tiibetiin. Hän johti siellä Tsurphun luostarin jälleenrakennustöitä maanjäristyksen jälkeen ja elävöitti buddhadharmaa. Hän vietti kolme vuotta retriitillä mietiskellen. Oivallettuaan, että hän kuolee nuorena, hän antoi kirjeen seuraajilleen ja siirtyi pois 31-vuotiaana. Hänen hautarovioltaan löytyneissä luissa oli luonnostaan muovautuneena monia buddhan kuvia. Seuraava perimyslinjan haltija oli Ratnabhadra. Viidennen Karmapan ennustus

Ratnabhadra (Rikpe Raldri) eli 1400-luvulla. Hän sai munkin valat jo lapsena ja opiskeli logiikkaa ja filosofiaa. Hänestä tuli aikansa suurimpia oppineita; Rikpe Raldri tarkoittaa 'tiedon miekkaa'. Viidennen Karmapan antama täydellinen kagyu-perinteen siirto sai hänet oivaltamaan absoluuttisen totuuden ja hänestä tuli suuri mietiskelymestari. Hän siirsi perinteen kuudennelle Karmapalle.

Tongwa Dönden, kuudes Gyalwa Karmapa (1416-1453). Ihmeet syntymän hetkellä, ihmelapsen ominaisuudet ja järjestelmällinen koulutus liittyvät kuudennen Karmapan nuoruuteen samoin kuin edeltäjillä. Nuorukaisena hän yhdisti shangpa kagyun ja shijayn (johon kuuluu egon harhan läpi leikkaamisen chöd-harjoitus) perimyslinjat kagyun päävirtaan. Hän oli näkijä, jolle Avalokiteshvara, Tara ja muut valaistumisen aspektit ilmestyivät. Tongwa Dönden kirjoitti monia rukouksia ja perusti siten kamtsang-liturgian rungon. Hän omistautui kirjallisille töille ja Tiibetin luostareissa vierailemiselle, uudisti monia luostareita sekä rakensi uusia, painatti pyhiä kirjoja ja vahvisti sanghaa. Hän tiesi kuolevansa nuorena ja määräsi Gyaltsab Rinpochen perillisekseen antaen  tälle ohjeita uuden inkarnaation löytöpaikasta. Hänen henkinen perijänsä oli Bengar Jampal Zangpo, joka sepitti monissa kagyu-keskuksissa käytetyn tekstin 'Lyhyt rukous Vajradharalle'. Rukous on spontaani ilmaus mahamudra-oivalluksesta ja esittää harjoituksen ytimen.

Bengar Jampal Zangpo (1400- ja 1500-luvuilla) syntyi siddhojen keskuuteen ja aloitti opintonsa hyvin nuorena. Hän opiskeli sutria ja vajrayanaa mahapandita Rongtönin johdolla  ja sai kagyu-perinteen transmissiot, mm. Naropan kuusi joogaa, kuudennelta Karmapalta. Hän seurasi ohjeita tarkasti ja hänestä tuli valaistunut mestari. Seitsemäs Karmapa sai häneltä kaikki kagyu-opetukset ja nuoresta Karmapasta tuli hyvin kasvatettu ja jalosydäminen, kuten opettajansakin. Kirjoitti tunnetun rukouksen Vajradharalle. Ks. Jetsun Lorepan lauluja ja hänen tarinansa.

Goshir Paljor Döndrub (1427-1489) sai opetusten transmissiot kuudennelta Karmapalta ja Bengar Jampal Zangpo sekä muut perinteen mestarit ohjasivat häntä opinnoissa ja mietiskelyharjoituksissa. Hänet nimitettiin Karmapan sihteeriksi ja hän palveli perimyslinjaa virassaan. Hän on ensimmäinen Gyaltsab-inkarnaatio. Hän siirsi opetukset seitsemännelle Karmapalle, ja kun seitsemäs Karmapa täytti 25 vuotta, Gyaltsab Rinpoche siirtyi parinirvanaan. Ihmeet todistivat tuolloin hänen henkisistä saavutuksistaan.

Chödrak Gyatso, seitsemäs Gyalwa Karmapa (1454-1506) lausui synnyttyään "A ma la" (äiti) ja viiden kuukauden vanhana hän julisti: "Ah hung, maailmassa on pelkkää tyhjyyttä." Yhdeksän kuukauden ikäisenä vanhemmat veivät hänet Gyaltsab Rinpochen luo, joka tunnisti uuden Karmapa inkarnaation kuudennen Karmapan jättämän kirjeen perusteella. Vaikka vasta viisivuotias, hän pystyi rauhoittamaan Etelä-Tiibetin tasangot, jossa Nagamaan ja Bhutanin kansat sotivat. Chödrak Gyatsho sai perinteen siirron Jampal Bengar Zangpolta ja Gyaltsab Rinpochelta jo lapsena. Hän vietti paljon aikaa retriiteillä ja kirjoitti oppineita teoksia. Hän suojeli eläimiä ja rakensi siltoja. Erityisesti hän neuvoi ihmisiä ja kansanjoukkoja lausumaan miljoonia mani-mantroja ‒ "paras lääke mihin tahansa". Hän oli paljon retriitillä. Erittäin oppineena hän perusti Tsurphuun luostariyliopiston ja korjasi Karma Pakshin aikana pystytetyn suuren patsaan.

Hän oli rauhanrakentaja ja hänet muistetaan Guru Rinpocheen liittyvistä näyistä, joiden avulla hän löysi kätkettyjä laaksoja turvaksi ihmisille sotien aikana. Hän piti yhteyttä Intian buddhalaisiin ja lähetti runsaasti kultaa Bodh Gayaan siellä olevan buddhan kuvan kultaamiseksi. Tietäen, että siirtyisi pois 52-vuotiaana, hän jätti tiedot seuraavasta jälleensyntymästään sekä perimyslinjan Tai Situ Tashi Paljorin huomaan.

Tashi Paljor (1457-1525) syntyi Itä-Tiibetissä. Viiden vanhana, kuullessaan nimen "Karmapa", hän osoitti suurta hartautta. Vuotta myöhemmin tapasi Karmapan ja 16-vuotiaana seurasi tätä. Seitsemän vuoden aikana hän sai täydellisen perinteensiirron ja lähti sitten vuorille tekemään harjoituksia. Milarepa esimerkkinään hän eli erakkona 20 vuotta yksinäisillä retriiteillä ja saavutti täydellisen oivalluksen. Hänet tunnettiin nimellä ensimmäinen Sangye Nyenpa Rinpoche ja hän siirsi perimyslinjan kokonaisuudessaan kahdeksannelle Karmapalle.

Mikyö Dorjen, kahdeksannen Gyalwa Karmapan (1507-1554) kuultiin sanovan "Karmapa", kun hän syntyi. Se kerrottiin Tai Situpalle, joka vahvisti, että lapsi oli uusi Karmapa, mutta pyysi lasta suojellakseen vanhempia salaamaan tiedon yhdeksän kuukauden ajan. Hän teki tunnistamistestin, jota lapsi ei vain läpäissyt vaan ilmoitti: "Emaho, älä epäile. Minä olen Karmapa." Seuraavat vuodet hän vietti Karma Gönissä. Kun Mikyö Dorje oli viisivuotias, Amdossa esiteltiin toinen Karmapa ehdokas. Karmapan perillinen, Gyaltsab Rinpoche lähti Tsurphusta tutkimaan näitä kahta lasta, mutta Mikyö Dorjen eteen tultuaan hän huomasi kumartavansa tätä vaistomaisesti ja tiesi, että tämä oli oikea Karmapa. Hän kruunasi hänet seuraavana vuonna. Mikyö Dorjen pääguru, jolta hän sai perimyslinjan transmissiot, oli mahasiddha Sangye Nyenpa Tashi Paljor (Tai Situ).

Kahdeksas Karmapa näki monia näkyjä, joissa hänelle paljastui hänen oman ilmestyksensä erottamattomuus Guru Rinpochen ilmestyksistä. Kumpikin olivat Buddhan ilmestyskehoja, joiden tarkoituksena oli täyttää valaistunut toiminta ja pysyä niin kauan kun opetukset säilyivät. Hän näki olleensa aiemman Buddha Dipamkaran aikana Guru Rinpoche ja koko universumin kaikkien tuhannen buddhan toiminta-aspekti.

Mikyö Dorje oli Karmapoista kuuluisin, sillä hän oli paitsi meditaatiomestari, myös oppinut kirjailija, joka tuotti merkittäviä teoksia buddhalaisuuden filosofian keskeisestä aiheesta: shenton-näkemyksestä (tyhjä toisesta). Se on keskitien koulukunnan (madhyamikan) filosofian huippu ja arvokas vastalääke tyhjyyden virhetulkinnoille. Hän selitti tätä näkemystä monipuolisesti ja väitteli siitä muiden buddhalaisten koulukuntien kanssa.

Mikyö Dorje oli myös taiteellisesti lahjakas ja kehitti karma gadri -thangkamaalaustyylin. Se on avara, kevyt ja meditatiivinen tyyli. Hän kirjoitti myös yhden kagyu-koulukunnan pääasiallisista hartaudenharjoituksista: neljän istunnon gurujoogan.

Nuorena hänet kutsuttiin Kiinaan, mutta hän kieltäytyi, koska tiesi, ettei ehtisi sinne ennen kuin keisari kuolee. Lähetit suuttuivat, mutta palattuaan Kiinaan he saivat tietää Karmapan olleen oikeassa. Kun hän tunsi oman aikansa olevan lähellä hän uskoi kirjeen Shamarpalle ja siirtyi pois 47 vuoden iässä. Kirjeessä sanottiin: "Tätä seuraavassa elämässä synnyn itsestään ilmestyneenä maailman herrana idässä Tre-shon lumisilla ylängöillä paikassa, missä kuuluu veden solina ja dharman ääni. Merkeistä päätellen ei kestä kauaa ennen kuin synnyn siellä."

Könchok Yenlak (1526-1583). Mikyö Dorje tunnisti hänet viidenneksi Shamar inkarnaatioksi. Hän opiskeli Karmapan johdolla ja hänestä tuli perinteen haltija. Könchok Yenlak kirjoitti useita teoksia. Hän kruunasi yhdeksännen Karmapan ja siirsi perimyslinjan hänelle.

Wangchuk Dorje, yhdeksäs Gyalwa Karmapa (1555-1603) resitoi mantroja kohdussa. Pian syntymänsä jälkeen hän istui risti-istunnassa kolme päivää ja ilmoitti olevansa Karmapa. Tai Situpa, joka oleskeli lähistöllä, tunnisti hänet edellisen Karmapan jättämän kirjeen perusteella ja vuotta myöhemmin, kun hän oli kuusivuotias, Shamarpa kruunasi hänet. Hänen elämänsä kului paljolti paikasta toiseen siirtyvässä luostarileirissä, jossa korostettiin meditaatiota. Matkustava seurue kutsuttiin moneen paikkaan. Kiinaan he eivät päässeet, mutta tekivät monia tärkeitä matkoja Mongoliaan ja Bhutaniin. Wangchuk Dorje opetti paljon Etelä-Tiibetissä ja korjasi luostareita ja temppeleitä missä kävikin. Kun hän ei voinut vastata kutsuun käydä Sikkimissä hän lähetti edustajansa, joka perusti sinne kolme luostaria. Karmapa siunasi ja pyhitti ne Tiibetistä käsin. Yksi niistä oli Rumtek, Karmapojen pääluostari Tiibetin ulkopuolella.

Karmapa Wangchuk Dorje ei ollut tuottoisa kirjailija, mutta useat hänen tekstinsä ovat edistäneet mahamudra-opetuksia. Niitä ovat Mahamudra, lopullisen merkityksen valtameri (Mahamudra: The Ocean of Definitive Meaning) ja Mahamudra karkottaa tietämättömyyden pimeyden (Mahamudra Eliminating the Darkness of Ignorance). Hän ja kolme seuraavaa Karmapaa toimivat rauhanrakentajina poliittisissa myllerryksissä. Hän siirtyi parinirvanaan 48-vuotiaana ja jätti kuudennelle Shamarpalle ennuskirjeen, jossa kuvattiin seuraavan inkarnaation syntymäpaikka.

Chökyi Wangchuk (1584-1629) syntyi Keski-Tiibetissä ja yhdeksäs Karmapa kruunasi hänet kuudenneksi Shamar-inkarnaatioksi. Hän opiskeli monien panditojen alaisuudessa ja kirjoitti itse kommentaareja. Hän opetti Keski-Tiibetin hallitsijaa, Desi Tsangpaa ja rakensi luostarin sekä matkusti laajalti Kiinassa ja Nepalissa. Hän kruunasi kymmenennen Karmapan Itä-Tiibetissä Khamissa ja siirsi perimyslinjan tälle.

Chöying Dorje, kymmenes Gyalwa Karmapa (1604-1674) otti syntyessään seitsemän askelta kuhunkin pääilmansuuntaan. Kuuden vanhana hän osasi piirtää paremmin kuin yksikään opettajistaan ja oli myös lahjakas kuvanveistäjä. Hän näki ennakolta tulevan poliittisen kiistan. Se syntyi gelugpojen ja mongolien välisestä sopimuksesta, joka oli suunnattu Tsangin kuningasta vastaan. Tämä kuningasperhe seurasi kagyu-perimyslinjaa ja hallitsi suurinta osaa Tiibetistä. Kymmenes Karmapa jakoi omaisuutensa köyhille ja teki Gyaltsab Rinpochesta sijaisensa, sillä hän tiesi, että olisi poissa pitkän aikaa. Gushri-kaanin mongoliarmeijat hyökkäsivät ensin Shigatseen ja sitten Karmapan omaan leiriin kylväen hävitystä ja kuolemaa. Seuraajat näkivät, miten Chöying Dorje lensi avaruuden halki käsi kädessä lähimmän palvelijansa kanssa. He 'laskeutuivat' Bhutanin metsiin ja elivät siellä luonnonantimilla kolme vuotta eläinten avustamina. Lopulta he menivät nykyisen Yunnanin tienoille, missä paikallinen hallitsija otti heidät ilolla vastaan.

Yhteensä kymmenes Karmapa vietti maanpaossa kolmisenkymmentä vuotta. Sielläkin hän edisti dharmaa kaikkialle minne meni ja tunnisti kagyu-tulkuja. Palattuaan kotimaahan hän tunnisti seuraavat Shamar, Goshir Gyaltsab ja Pawo Rinpoche -inkarnaatiot. Shamarpasta tuli hänen hengellinen perijänsä. 71-vuotiaana hän siirtyi parinirvanaan jättäen ohjeet ja ennuskirjeen jälkeensä. Goshir Gyaltsabista tuli Tshurpun luostarin johtaja.

Tällä välin poliittiset valtasuhteet olivat perusteellisesti muuttuneet. Viides Dalai Lama oli nimitetty Tiibetin viralliseksi hallitsijaksi ja tämän tehtävän täyttivät myös seuraavat Dalai Lamat.

Yeshe Nyingpo (1631-1694) syntyi Itä-Tiibetissä ja kymmenes Karmapa tunnisti hänet seitsemänneksi Shamar-inkarnaatioksi. Hän opiskeli innokkaasti Karmapan neuvoja seuraten ja saavutti monia mahamudra- ja dzogchen-oivalluksia. Hän siirsi perimyslinjan yhdennelletoista Karmapalle.

Yeshe Dorje, yhdestoista Gyalwa Karmapa (1676-1702) syntyi buddhalaiseen perheeseen Itä-Tiibetissä. Shamar ja Goshir Gyaltsab Rinpochet tunnistivat hänet edellisen Karmapan jättämän kirjeen perusteella. Hänet kruunattiin Tsurphun luostarissa. Yeshe Dorje sai mahamudraopetukset Shamarpalta ja myös aarteina piilotettuja Padmasambhavan termaopetuksia Yongey Mingyur Rinpochelta ja muilta. Näin täyttyi Padmasambhavan ennustus siitä, että yhdennellätoista Karmapalla on joitain terma-  perimyslinjoja hallussaan. Yeshe Dorje oli suuri näkijä ja teki paljon ihmeitä. Hän oli kuitenkin lyhytikäisin kaikista Karmapoista. Kallisarvoisen, mutta lyhyen elämänsä aikana hän sulautti nyingma- ja kagyu-opetukset yhteen. Yeshe Dorje paikallisti seuraavan perimyslinjan haltijan, kahdeksannen Shamar-inkarnaation, Nepalissa. Kuollessaan hän, kuten edeltäjänsä, jätti seuraavaa inkarnaatiota koskevan kirjeen jälkeensä.

Palchen Chökyi Döndrup (1695-1735) syntyi Nepalissa ja yhdestoista Karmapa lähetti partion häntä etsimään. Vanhempien luvalla seitsenvuotias lapsi vietiin Tiibetiin ja kruunattiin kahdeksanneksi Shamar Rinpocheksi. Hän opiskeli monien mestarien johdolla ja matkusti Kiinassa ja Nepalissa opettaen dharmaa laajalti. Hän siirsi perimyslinjan kahdennelletoista Karmapalle ja kuoli 38 vuoden iässä.

Changchup Dorje, kahdestoista Gyalwa Karmapa (1703-1732) opiskeli lapsuudessaan monien loistavien opettajien johdolla. Hän antoi opetusta Katokin luostarin kuuluisalle nyingma-opettajalle ja vastaanotti tältä  vuorostaan opetusta. Changchub Dorje lähti Tiibetin epävakaista oloista Intiaan ja Nepaliin pyhiinvaellukselle yhdessä Situ, Shamar ja Gyaltsab Rinpocheiden kanssa. Nepalissa kuningas kiitollisena kunnioitti häntä, koska hän sai epidemian pysähtymään ja toi sateen kuivuuden vaivaamalle alueelle. Vaeltajat jatkoivat Intiaan ja kävivät Buddhan syntymän ja pois siirtymisen paikoilla. Nuori Situpa teki vaikutuksen Intian buddhalaisiin oppineisiin tiedoillaan, ja kielitieteilijänä hänestä tuli Aasiassa aikansa suurimpia.

Paluumatkalla Tiibetiin Karmapa hyväksyi kutsun vierailla Kiinassa ja lähti sinne Shamarpan seurassa. Hän näki kuitenkin ennalta vaikeat poliittiset ajat ja käsitti, että hänen on jätettävä kehonsa. Hän lähetti Tai Situpalle kirjeen, jossa oli seuraavaa jälleensyntymää koskevat tiedot ja kuoli isorokkoon kuten Shamarpakin kaksi päivää myöhemmin. Tai Situpasta tuli hänen henkinen perijänsä.

Chökyi Jugne (1699 tai 1700-1797). Kahdeksas Situ inkarnaatio Chökyi Jugne syntyi Dergessä, Khamissa Itä-Tiibetissä. Hän sai transmission 12. Karmapalta ja 8. Shamarpalta sekä opiskeli myös muiden opettajien kuten Rikdzin Tsewang Norbun johdolla. Hän oli kuuluisa ja oppinut mietiskelymestari. Yksi hänen päätöistään oli toimittaa Kangyurin ja Tengyurin painokset Dergen kuninkaan avustuksella. Tätä Dergen painosta pidetään parhaana alkuperäispainoksena näistä tiibetinbuddhalaisen perinteen keskeisistä teoksista. Chökyi Jugne perusti luostareita, retriittikeskuksia ja kouluja eri puolille Tiibetiä. Hän tunnisti seuraavan Karmapan kirjeen perusteella ja siirsi opetukset hänelle täydellisinä.

Dudul Dorje, kolmastoista Gyalwa Karmapa (1733-1797) näki hyvin nuorena voimakkaan näyn dharmansuojelija Mahakalasta ja kertoi monia tarinoita entisistä elämistään. Hän syntyi Etelä-Tiibetissä ja nelivuotiaana hänet tuotiin Tsuphun luostariin, missä Gyaltsab Rinpoche kruunasi hänet.  Kahdeksanvuotiaana hän tapasi päägurunsa, suuren kahdeksannen Situpa Chökyi Jugnen, jonka pitkä elämä oli kestänyt koko kahdennentoista Karmapan elinajan ja kesti suurimman osan kolmannestatoistakin. Dudul Dorje sai häneltä kagyu- transmissiot ja opiskeli lisäksi nyingma-opetuksia laajasti. Hän rakasti eläimiä ja oli kuuluisa kyvystään kommunikoida niiden kanssa. Erään kerran tulva uhkasi Jokhangin temppeliä, jossa Lhasan kuuluisa Jowo-patsas seisoi. Guru Rinpochen ennustuksissa sanottiin, että voimakas käärmehenki (naga) aiheutti sen, eikä kukaan muu kuin Karmapa voi sitä estää. Lhasan viranomaiset pyysivät häntä tulemaan.

Hän ei heti päässyt ja siksi hän kirjoitti nagalle kirjeen ja kutsui Avalokiteshvaraa auttamaan myötätunnossaan. Lhasaan saavuttuaan kolmastoista Karmapa uhrasi valkoisen silkkiliinan (khata) Jowon patsaalle ja sen kädet liikahtivat ottaakseen liinan vastaan. Niin ne ovat olleet siitä lähtien.

Dudul Dorje sai myös pyynnön pyhittää kaukainen luostari. Hän ei voinut mennä paikan päälle, joten hän heitti riisiä ilmaan Tsurphussa pyhitysseremonian tapahtuessa toisaalla, ja satojen kilometrien päässä luostarissa todistettiin ihmettä, kun taivaalta satoi riisiä.

Dudul Dorje, Tai Situpa ja Rigzin Tsewang Norbu tunnistivat Shamar inkarnaation, Mipham Chödrup Gyatson, joka oli Panchen laman nuorempi veli.

Dudul Dorje jätti jälkeensä kirjeen, jossa kuvailtiin seuraavan Karmapan syntymäpaikka ja annettiin ohjeet hänen löytämisekseen. Tai Situ Pema Nyiche Wangpo oli hänen henkinen perijänsä.

Mipham Chödrup Gyatso (1742-1793) syntyi Keski-Tiibetissä ja 13. Karmapa ja Situ Chökyi Jugne tunnistivat hänet. Hän opiskeli Tai Situpan ja muiden mestareiden johdolla ja matkusti sitten Nepaliin, missä hän korjasi Swayambhun stupan ja oli hyödyksi monille oppilaille Nepalissa ja Tiibetissä. Hän siirsi perimyslinjan yhdeksännelle Situ-inkarnaatiolle, Situ Pema Nyinchelle ja kuoli Nepalissa.

Pema Nyenche Wangpo (1774-1853). Kolmastoista Karmapa tunnisti hänet yhdeksänneksi Tai Situ -inkarnaatioksi. Intialainen mestari Padmasambhava ennusti tämän Situ-inkarnaation. Hän opiskeli monien mestarien johdolla ja hänen pääopettajansa olivat 13. Karmapa ja 10. Shamar. Hän perusti retriittikeskuksia, kirjoitti monia dharmaa käsitteleviä teoksia ja oli inspiroiva esimerkki dharmanharjoittajille ympäri Tiibetiä. Hänestä tuli neljännentoista Karmapan ja Jamgon Kongtrul Lodro Thayen pääguru.

Tekcho Dorje, neljästoista Gyalwa Karmapa (1797-1868) syntyi keskitalvella, mutta kukat alkoivat kukkia ja sateenkaaria näkyi taivaalla. Vastasyntynyt lapsi lausui ääneen sanskritin aakkoset. Yhdeksäs Tai Situpa löysi hänet, kruunasi ja myöhemmin antoi myös luostarivalat. Tekcho Dorje eli yksinkertaista elämää ja oli esimerkillinen munkki. Hän oli lahjakas runoudessa ja väittelytaidossa ja osallistui aikansa ei-lahkolaiseen rime-liikkeeseen, jossa monet huomattavat oppineet osoittivat suurta kiinnostusta toistensa perinteisiin ja opetuksiin. Erityisesti kagyu- ja nyingma-perinteiden kesken opetuksia vaihdettiin ja Karmapa siirsi perinnettä Kongtrul Rinpochelle ja Jamyang Chentse Wangpolle. Tekcho Dorje itse vastaanotti Vajrakilaya-tantran nyingma-perinteeseen kuuluvalta näkijältä, aarteenpaljastaja Chogyur Lingpalta. Tämä rituaali lisättiin Tsurphun kalenteriin. Chogyur Lingpa näki tärkeitä visioita tulevista Karmapoista aina 21. Karmapaan asti. Ne merkittiin muistiin ja kuvattiin thangkamaalauksessa. Karmapa The Sacred Prophecy

Tekcho Dorje opetti laajasti Tiibetissä ja tunnisti kymmenennen Tai Situpan, Pema Kunzangin. Neljännentoista Karmapan henkinen perijä oli suuri rime-mestari ja tuottoisa kirjoittaja Jamgon Kongtrul Lodro Thaye. Hän siirtyi parinirvanaan 71-vuotiaana ja jätti yksityiskohtaiset ohjeet seuraavan inkarnaation löytämiseksi.

Lodro Thaye (1813-1899). Jamgon Kongtrul Suuri, Lodro Thaye syntyi Itä-Tiibetissä Dergessä.  Buddha Shakyamuni ennusti tämän suuren mestarin tulon Samadhirajasutrassa ja hänet mainitaan myös Padmasambhavan ennustuksissa. Hän opiskeli buddhalaisuutta ja Tiibetin alkuperäistä bön-uskontoa ja hallitsi kaikki perimyslinjat. Lodro Thaye perusti ei-lahkolaisen perinteitä yhdistävän liikkeen yhdessä toisen mestarin, Suuren Khyentsen kanssa. Hän kirjoitti yli sata teosta ja oli myös tunnettu runoilija ja taiteilija. Parhaiten tunnetaan Viisi aarretta: Kagyu mantrojen aarre, Avainohjeiden aarre, Kallisarvoisten termaopetusten aarre, Laajojen opetusten aarre ja Tiedon aarre. Hän oli viidennentoista Karmapan opettaja ja siirsi tälle perimyslinjan täydellisenä.

Khachap Dorje, viidestoista Gyalwa Karmapa (1871-1922) syntyi hyväenteellinen hiuskiehkura otsallaan. Tämä on yksi 32:sta valaistuneen olennon tunnusmerkistä ja Shakyamunilla oli samanlainen. Khachap Dorje lausui Avalokiteshvaran mantraa syntyessään. Hän sai perusteellisen koulutuksen tunnetuilta mestareilta ja lopulta kagyu-perinteensiirron Jamgon Kongtrul Lodro Thayelta, joka myös siirsi hänelle olennaiset asiat sadasta buddhalaisuuden eri perinteitä koskevasta teoksestaan sekä tiedot lääketieteestä, taiteesta, kirjallisuudesta ja buddhalaisuuden yleisopinnoista. Khachap Dorjen elämä oli loistava esimerkki bodhisattvasta, jolla oli jatkuva halu oppia auttaakseen muita olentoja. Hän opetti ja antoi initiaatioita eri puolilla Tiibetiä ja otti uusia painoksia harvinaisiksi käyneistä teksteistä.

Khachap Dorje on ensimmäinen Karmapa, joka meni naimisiin. Hänellä oli kolme poikaa, joista keskimmäisen tunnistettiin olevan toinen Jamgon Kongtrul Khyentse Özer. Hän siirsi perimyslinjan pojalleen ja Tai Situ Pema Wangchok Gyalpolle. Muutamaa vuotta ennen kuolemaansa hän uskoi ennuskirjeen lähimmälle palvelijalleen.

Pema Wangchok Gyalpo (1886-1953) syntyi Itä-Tiibetissä. Viidestoista Karmapa tunnisti hänet yhdenneksitoista Tai Situ -inkarnaatioksi ja kruunasi hänet. Hän opiskeli sutria ja tantroja monien mestarien johdolla ja hänen pääopettajansa oli viidestoista Karmapa, joka siirsi hänelle perimyslinjan. Elämänsä viimeisinä päivinä ikääntynyt mestari oli mehupaastolla. Hän kastoi sormensa greippimehuun ja piirsi kirjaimia yöpöytänsä pintaan. Ne viittasivat perheeseen, joka oli valittu hänen tulevalle inkarnaatiolleen.

Palden Khyentse Özer (1904-1953) syntyi Tsurphussa viidennentoista Karmapan poikana. 12-vuotiaana hänet tunnistettiin Jamgon Kongtrul Suuren inkarnaatioksi. Hän vietti monia vuosia Tsadra Rinchen Drak -keskuksessa, mikä oli edellisen Jamgon Kongtrulin retriittipaikka ja opiskeli monien opettajien johdolla. Myöhemmin hän matkusti mm. Kiinassa. Hän hallitsi mahamudra-perinteen täysin ja siirsi sen kuudennelletoista Karmapalle.

Rangjung Rigpe Dorje, kuudestoista Gyalwa Karmapa (1923 -1981) Kuudestoista Gyalwa Karmapa, Rangjung Rigpe Dorje syntyi Dergen kuningaskunnassa Itä-Tiibetissä vuonna 1923 ylimysperheeseen  nimeltä A-toop. Hänen äidilleen ennustettiin, että tämä synnyttäisi bodhisattvan, ja niin hän etsiytyi pyhään luolaan, jota Guru Rinpoche oli käyttänyt ja odotti synnyttämisen hetkeä siellä. Kerrotaan, että raskauden lopulla Karmapa hävisi kohdusta kokonaan vuorokaudeksi.

Syntymän päivänä odottavan äidin vatsa taas kasvoi ja pian Karmapa ilmestyi maailmaan. Ne jotka olivat läsnä, kuulivat lapsen sanovan äidilleen, että hän lähtee, ja uhrimaljoissa vesi muuttui maidoksi. Hän teki elämässään monia tekoja, jotka saattoivat materialistit ja lääkärit ymmälleen, kuten chicagolaisen sairaalan lääkärit Karmapan kuollessa todistivat.

Yhdestoista Tai Situpa, eräs kagyu-perinteen korkeimmista lamoista, tunnisti A-toop perheen vesan pian uudeksi Gyalwa Karmapaksi ja pyysi vahvistusta Dalai Lamalta. Viidennentoista Karmapan palvelijalleen jättämän kirjeen yksityiskohdat sopivat tarkalleen tähän lapseen. Hän sai ensin turvautumisvalan ja bodhisattvavalan Tai Situpalta ja Palpungin Kongtrul Rinpochelta, edellisen Karmapan pääoppilailta. Dalai Lama antoi vahvistuksen ja hänet kruunattiin Palpungissa. Luostarin apotti Tai Situpa seurasi Karmapaa sitten tämän omaan luostariin Tsurphuun.

Siellä Dalai Lama antoi nuorelle Karmapalle noviisivalat. Kesken seremonian hän näki näyssä taivaallisen bodhisattvakruunun Karmapan päässä. Karmapa opiskeli sitten useita vuosia Gonkar Rinpochen johdolla. Aikojen myllerryksessä Karmapa pakeni Intiaan vuonna 1959. Hän eli pakolaisleirillä, sanoi olevansa vain yksinkertainen munkki ja opetti dharmaa kaikkialla minne meni. Vuonna 1966 Rumtekin luostarin korjaustyö saatiin valmiiksi Sikkimissä ja Tsurphusta tuodut pyhäinjäännökset asetettiin sinne. Karmapa avasi Dharmachakra-keskuksen, jossa vanha traditio elvytettiin vuosittaisine rituaaleineen. Yhteydet Bhutaniin, Nepaliin ja Intiaan vahvistuivat.

Vuonna 1967 Skotlantiin perustettiin Karmapan siunauksella Kagyu Samye Ling, josta tuli ensimmäinen tiibetinbuddhalainen keskus länsimaissa. Karmapa itse vieraili Euroopassa ensimmäisen kerran vuonna 1974 ja uudestaan 1977 jolloin keskuksia oli jo useita. Hän matkusti neljän maanosan halki ja tapasi valtion päämiehiä, uskonnollisia johtajia ja taiteilijoita. Hän suoritti vajrakruunu-seremonian ja antoi initiaatioita, siunauksia ja valoja suurille kansanjoukoille.

Häntä ympäröi auktoriteetti mutta myös ilo. Se oli monille ensimmäinen tapaaminen vajrayana-gurun kanssa, gurun, joka näyttää tien vapauteen ja joka on itse elävä esimerkki vapautumisen autuudesta.

Karmapan alaisuudessa perustettiin paljon uusia keskuksia ja kagyu-lamat opettivat niissä. Karmapa vaali sanghaa ja antoi luostarivalat tuhansille. Hän tunnisti yli sata tulkua. Hän pyrki säilyttämään perinnettä painattamalla tekstien kopioita ja kääntämällä rukouksia. Monet keskukset saivat buddhalaisen kaanonin (Tripitaka) kommentaareineen, yli 300 teosta.

Karmapa näki unessa lipun, jonka mallin hän opetti oppilailleen. Keltainen väri merkitsee maata, myötätuntoa ja suhteellista totuutta, sininen avaruutta, Buddhan viisautta ja absoluuttista totuutta. Aaltoviiva kuvaa niiden erottamattomuutta. Lippu ommeltiin, ja Karmapa sanoi, että dharma leviää siellä, missä se liehuu. Dream Flag

Kuudestoista Karmapa teki monia ihmeitä. Hän toteutti Guru Rinpochen ennustuksen: "When the ironbird flies and horses ride on wheels, the teachings of the Buddha will come to the land of the red Man". (Kun rautalintu lentää ja hevoset kulkevat pyörillä, Buddhan opetukset tulevat Punaisen miehen maahan.) Karmapa vierailikin Arizonassa 1974 ja tapasi siellä Hopi-intiaaneja, joiden maita vaivasi ankara kuivuus. Intiaanit eivät enää osanneet sateen tekoa ja Karmapa auttoi heitä. Hopien omissa ennustuksissa sanottiin, että kun lännessä henkiset voimat vähenevät, punahattuiset miehet tulevat ja osoittautuvat Hopi-kansan todellisiksi ystäviksi. Karmapan lähtiessä intiaanikylästä sade lankesi maahan. Video: 16th Karmapa Visits Hopi Nation

Yhdysvaltalaiset lääkärit näkivät yhden ihmeen sairaalassa, kun Karmapan sydämen seudulla pysyi lämpö kolme päivää kliinisen kuoleman jälkeen marraskuussa 1981. Hänen pyhyytensä ruumis vietiin Rumtekiin jossa se krematoitiin. Tuhkan seassa oli monia pyhäinjäännöksiä, joita säilytetään arvokkaina siunattuina esineinä.

Tai Situ Rinpoche löysi uuden inkarnaation olinpaikkaa koskevat tiedot Karmapan kuoleman jälkeen tämän hänelle antamasta amuletista. Niiden perusteella etsintäpartio löysi seitsemännentoista Karmapan Tiibetistä vuonna 1992.

Pema Donyo Nyingche Wangpo, kahdestoista Kenting Tai Situpa (1954-), syntyi Dergessä Itä-Tiibetissä Liun viljelijäperheeseen.

Isä Dondrup Tsering ja hänen perheensä jäivät saarroksiin taloonsa, jonka ympärillä maa halkeili maanjäristyksen seurauksena. Äiti Pema Choden oli viimeisillään raskaana, ja valvoi öisin, koska makuuhuonetta valaisi kirkas valo. Synnytystä edeltävänä iltana hän uneksi mandalasta kohdussaan. Vanhemmat hämmästelivät valkoisia kukkasia, joita talon ympärille silloin oli ripoteltu. Kyläläiset näkivät kaksi auringon kehää, jotka valaisivat taivaan 15. maaliskuuta. Silmiään uskomatta he varmistivat ilmiön heijastuksista vesikulhoissa. Täysin luoksepääsemättömältä Panzomin vuorenhuipulta nousi valkoinen savupatsas 12. Tai Situpan, bodhisattva Maitreyan, tulevaisuuden Buddhan syntymän kunniaksi.

18 kuukauden ikäisenä Tai Situ Rinpoche vietiin Palpungin luostariin tuhannen ratsumiehen saattueessa, jota johtivat De-Gen kuningas, Hänen pyhyytensä Dalai laman henkilökohtainen edustaja, Nepalin, Bhutanin, Sikkimin ja Kiinan lähettiläät sekä sadat inkarnoituneet lamat. Vaativan matkan jälkeen 16. Karmapa kruunasi hänet Palpungissa perinteikkäällä punaisella valtaistuimella. Havaittiin, että hän tunsi vanhat avustajansa ja oppilaansa.

14. Dalai Lama oli tuolloin poliittisissa neuvotteluissa Kiinassa. Hän teki pitkän poikkeaman reitistään ja vieraili Palpungissa paluumatkalla Lhasaan. Hän antoi nuorelle Tai Situpalle turvautumisvalat ja noviisivalat. Mahaguru Padmasambhava oli ennustanut kahdestatoista Tai Situpasta siten, että kuusi heistä kantaa nimeä, joka sisältää dharmakirjaimen chö (Chökyi) ja kuuden nimessä on sana lootus (Pema). Dalai Lama antoi 12. Tai Situpalle nimen Chimey Pema Donyo Nyinje Chogley Gyalwey De.

Kuuden vanhana hän joutui maanpakoon kommunistien vallatessa Tiibetin ja matkusti Bhutanin kautta Sikkimiin Karmapan perustamaan Rumtekin luostariin opiskelemaan. Viralliset opinnot 16. Karmapan alaisuudessa alkoivat 12 vuoden iässä. Muita opettajia olivat mm. kunnianarvoisa Kalu Rinpoche, 9. Sangye Nyenpa Rinpoche ja Thrangu Rinpoche. 22-vuotiaana hän perusti oman luostarin Palpung Sherab Lingin Pohjois-Intiaan ja teki ensimmäisen matkansa Eurooppaan. Hän on matkustanut laajasti ja perustanut keskuksia, opettanut ja työskennellyt uskontojenvälisen yhteisymmärryksen hyväksi.

Kenting Tai Situpan juuriopettaja kuudestoista Karmapa jälleensyntyi Tiibetissä vuonna 1985. Karmapa löydettiin perinteisellä tavalla kirjeen perusteella ja 14. Dalai Lama vahvisti inkarnaation olevan aito. Tai Situpa ja Goshir Gyaltsap Rinpoche matkustivat Tiibetiin kruunajaisseremonioihin Tsurphun luostariin. Vuonna 2000 Kiinan hallituksen poliittisen painostuksen alla Karmapa pakeni luostaristaan ja saapui Intiaan Dharamsalaan Dalai Laman luo. Tai Situpa ohjaa hänen opintojaan siellä.

Palpung Sherabling

Palpung Yeshe Gatshal Finland

Pitkän iän rukous

Tai Situpan maalauksia ja kalligrafiaa

Sherab Lingin rituaalimusiikki sai tunnustusta

Ogyen Trinley Dorje, seitsemästoista Gyalwa Karmapa Nykyisen, 17. Gyalwa Karmapan vanhemmat ovat paimentolaisia. Hänen äitinsä Loga näki raskauden aikana unen, että kolme valkoista kurkea tarjosi hänelle jugurttia täynnä olevan maljan ja sen päällä oli loistava kullanvärinen kirjain. Linnut kertoivat, että Guru Rinpoche lähetti maljan ja kirjain merkitsi hänen lapsensa tunnistamista henkiseksi opettajaksi. Karmapa syntyi aamun valjetessa 26.6.1985. Se oli tiibetiläisen kuukalenterin 8. päivä: Valkoisen Taran ja Lääkäribuddhan päivä. Samaan aikaan käki istui teltan harjalla ja kukkui. Kaksi päivää myöhemmin kotilonkuoren kaiunta kiiri seudun yllä, vaikkei soittajaa näkynyt. Tuntemattomia kukkia puhkesi kukkaan ja kolmen auringon haloilmiö näkyi halki Itä-Tiibetin.

Paikallinen joogi Amdo Palden huolehti lapsen kasvatuksesta Kalek-luostarissa ja oraakkeli ennusti, että hän olisi suureksi hyödyksi olennoille, mutta hänen tulevaisuudestaan tiedettäisiin vasta, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Hän oli hyvin erityinen lapsi, selvänäköinen ja voimakastahtoinen ja pystyi esimerkiksi kertomaan, mistä kadonnut karja löytyy. Kalekin luostarissa häntä kunnioitettiin, eikä hän osallistunut kaikkiin lasten leikkeihin. Kotona hän rakensi hiekasta luostareita ja rukoili. Kerrotaan hänen ratsastaneen vuohilla ja villieläimillä, ja että hän itki, jos jotakin eläintä vahingoitettiin. Hän istutti taimia hakkuualoille ja usein lähteitä puhkesi maahan paikkaan, missä hänen istutuksensa sijaitsi.

Vuonna 1992 hän keväällä vaati vanhempiaan muuttamaan kesälaitumille kuukautta aikaisemmin kuin he tavallisesti muuttivat. Se paikka oli ilmoitettu 16. Karmapan ennuskirjeessä seuraavan Karmapan löytöpaikaksi. Kun etsintäpartion kerrottiin olevan tulossa, Karmapa nauroi ja tanssi ilosta. Valmistelut käynnistettiin, ja Karmapa matkusti Tsurphuun, jonka hänen edeltäjänsä oli jättänyt paetessaan Tiibetistä 33 vuotta aiemmin. Se oli suuri juhlapäivä ja kansanjoukot kerääntyivät toivottamaan hänet tervetulleeksi. Myös Kiina hyväksyi hänet Gyalwa Karmapan seitsemänneksitoista inkarnaatioksi. Hän oli ensimmäinen aito tulku, jonka Kiina oli tunnustanut.

Tai Situpa ja Goshir Gyaltsabpa saivat viisumit ja matkustivat kruunajaisseremonioihin. He toimittivat myös noviisivihkimyksen Lhasan pyhimmässä Jokhangin temppelissä. Siellä olevan buddhapatsaan sanotaan olevan Buddhan itsensä siunaama; se kuvaa Shakyamunia 12-vuotiaana ja sen uskotaan olevan suureksi siunaukseksi kaikille, jotka sen näkevät.

Karmapan läheisimmät opettajat elivät kuitenkin maanpaossa, eikä heillä ollut mahdollisuutta vierailla Tiibetissä uudelleen. Vuosituhannen vaihtuessa maailma kuuli uutisen: Karmapa oli paennut Tsurphun luostarista ja haki turvapaikkaa Intiasta. Hän saapui Dalai Laman luokse Dharamsalaan tammikuun 5. päivänä vuonna 2000 pakomatkan koettelemukset takanaan. Karmapa asettui Gyuton luostariin jatkaakseen opintojaan ja hän odottaa pääsyä Rumtekin luostariin. Parhaillaan kampanjoidaan, jotta esteet poistuisivat. Hänen pyhyytensä Karmapa ottaa vastaan oppilaita Gyutossa ja opettaa siellä.

Kesäkuussa 2002 Dalai Lama vihki Karmapan virallisesti noviisimunkiksi (getsul-valat). Hän on tehnyt pyhiinvaellusmatkoja Intian pyhiin paikkoihin ja osallistunut suuriin vuosittaisiin buddhalaisiin tapahtumiin, joista merkittävimmät ovat vuodenvaihteeseen sijoittuvat Karma Gön Cho -väittelytilaisuus ja Kagyu Mönlam. Tämä rukousjuhla on Karmapan toiminnan ansiosta kasvanut merkittäväksi buddhalaiseksi tapahtumaksi.

Maaliskuussa 2005, viisi vuotta sen jälkeen, kun hän pakeni Tiibetistä, Karmapa vieraili Etelä-Intian suurissa tiibetiläissiirtokunnissa. Se oli pitkään odotettu vierailu, jota oli suunniteltu kahden vuoden ajan. Hänen pyhyytensä Karmapan maanläheiset opetukset ja selkeät neuvot tiibetiläisille nuorille, hänen syvä sitoutumisensa Tiibetin uskontoon ja kulttuuriin sekä maan johtajan, Dalai Laman arvostaminen, voittivat pakolaisuudessa elävien tiibetiläisten sydämet.

Keväällä 2008 Gyalwang Karmapa matkusti ensimmäisen kerran länteen, Pohjois-Amerikkaan. Kesän 2010 Euroopan-kiertue peruuntui, mutta Karmapan opetuksia on seurattu suorina lähetyksinä internetin kautta ja 25. syntymäpäivänään 26.6.2010 hän puhui ilman tulkkia tiibetiksi, englanniksi ja kiinaksi. Vuosi on merkkivuosi koko kagyu-perinteelle, sillä Ensimmäinen Karmapa syntyi 900 vuotta aiemmin vuonna 1110. Karmapa 1110 - 2010 (engl.)

Heinäkuussa 2011 järjestyi mahdollisuus matkustaa uudelleen USA:aan, missä Karmapa osallistui Hänen pyhyytensä Dalai Laman johtamaan Kalachakra-initiaatioon Washington DC:ssä ja opetti sen jälkeen Amerikan pääkeskuksessaan KTD:ssä New Yorkissa. Lisätietoa

Häntä odotetaan Eurooppaan kevätkesällä 2014. Lisätietoa (englanniksi)

Karmapa on perehtynyt ympäristökysymyksiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen,  ja erityisesti Himalajan alueilla muutos tapahtuu jopa viisi kertaa nopeammin kuin muualla.

Karmapan laatimat ympäristönsuojeluohjeet karma kagyu -buddhalaisille luostareille, keskuksille ja yhteisöille on painettu englanniksi, kiinaksi ja tiibetiksi. Ne voi myös ladata englanninkielisenä ja ranskankielisenä pdf-tiedostona. Jokaiselle luostarille on asetettu ympäristövastaava, joille annetaan lisäkoulutusta. Yksilötasolla kaikkien täytyy kantaa vastuuta, ja ponnistuksemme tuloksista nähdään, olemmeko todella sitoutuneita työskentelemään tuntevien olentojen hyödyksi.

17.Karmapan toiminta (linkkejä ja käännöksiä)

Kuka on Karmapa?

Ennustukset

17. Karmapan gurujooga

Kagyu perimyslinjan alku

Kultainen rukousnauha

Sanasto